Hämärän matkamiehet
by Satu Waltari | Science Fiction & Fantasy | This book has not been rated.
ISBN: Global Overview for this book
ISBN: Global Overview for this book
2 journalers for this copy...
WSOY, 1964. Toinen painos. Päällys Urpo Huhtanen.
Kuten kahden eri ikäkauden välillä ei ole olemassa mitään varsinaista raja-aitaa, samoin ei tämän ja toisen todellisuuden välillä ole näkyvää vaan näkymätön seinä jonka lävitse on mahdollista ja helppo tunkeutua. Niin kauan kuin elämän vakavuus ei vielä ole saavuttanut todella tarpeeksi suuria mittasuhteita, niin kauan kuin ei vielä huomaa miten vaivatonta ja anteeksiannettavaa on antaa mielenkiintonsa ja mielikuvituksensa herpaantua, siinä yhdeksän ja kymmenen ikävuoden välillä, on ihmisellä vielä mahdollisuus kokea seikkailuja. Seikkailuja jotka ovat yhtä kummallisia, sekavia ja todellisia kuin se todellisuus mihin hän parhaillaan on tutustumassa.
"Satu Waltarin teos on kiehtova kirja, jonka voi kokea luultavasti monella eri tavalla. Hämärän matkamiehiin voi kiintyä kuin pieni päähenkilö kiintyy lohikäärmeeseen tai ratsuunsa. Siinä on sadun ja toden ainekset yhdistetty taitavaksi kielelliseksi seikkailuksi. Satu Waltari halllitsee runsaan sanastonsa yhtä vaivattomasti kuin rikkaan mielikuvituksensakin." – Kaarana Sala, Uusi Suomi
"Varsinkin sellainen, joka ei ole unohtanut arjen maailman keskellä mielikuvituksen rikastuttavaa voimaa, sellainen tästä teoksesta oikein nauttii." – Marja Laakkonen, Savon Sanomat
Kuten kahden eri ikäkauden välillä ei ole olemassa mitään varsinaista raja-aitaa, samoin ei tämän ja toisen todellisuuden välillä ole näkyvää vaan näkymätön seinä jonka lävitse on mahdollista ja helppo tunkeutua. Niin kauan kuin elämän vakavuus ei vielä ole saavuttanut todella tarpeeksi suuria mittasuhteita, niin kauan kuin ei vielä huomaa miten vaivatonta ja anteeksiannettavaa on antaa mielenkiintonsa ja mielikuvituksensa herpaantua, siinä yhdeksän ja kymmenen ikävuoden välillä, on ihmisellä vielä mahdollisuus kokea seikkailuja. Seikkailuja jotka ovat yhtä kummallisia, sekavia ja todellisia kuin se todellisuus mihin hän parhaillaan on tutustumassa.
"Satu Waltarin teos on kiehtova kirja, jonka voi kokea luultavasti monella eri tavalla. Hämärän matkamiehiin voi kiintyä kuin pieni päähenkilö kiintyy lohikäärmeeseen tai ratsuunsa. Siinä on sadun ja toden ainekset yhdistetty taitavaksi kielelliseksi seikkailuksi. Satu Waltari halllitsee runsaan sanastonsa yhtä vaivattomasti kuin rikkaan mielikuvituksensakin." – Kaarana Sala, Uusi Suomi
"Varsinkin sellainen, joka ei ole unohtanut arjen maailman keskellä mielikuvituksen rikastuttavaa voimaa, sellainen tästä teoksesta oikein nauttii." – Marja Laakkonen, Savon Sanomat
Olen täysin samaa mieltä kuin kaimani Savon Sanomista: "Varsinkin sellainen, joka ei ole unohtanut arjen maailman keskellä mielikuvituksen rikastuttavaa voimaa, sellainen tästä teoksesta oikein nauttii."
Oli kyllä varsinaista mielikuvituksen lentoa! Alku oli satumaista, mutta tarina kiihtyy sangen jännittäväksi loppua kohden, jopa karmivuuteen asti.
Kirjan päähenkilön perhe-elämä oli mielestäni vapaamielisempää kuin yleensä 1960-luvulla. Mieleeni jäi yksi kuvaus perheen isästä: "Hänen kirjoituskoneensa vasemmalla puolella oli viiden senttimetrin korkuinen kasa konekirjoitusliuskoja, valmiiksikäännettyä tekstiä, oikealla puolella oli ainakin kahdenkymmenen sentin kasa kääntämättömiä näytelmiä. Hänen tuhkakuppinsa pursui tupakan sätkiä, lattialla hänen tuolinsa ympärillä ajelehti appelsiininkuoria, rutistettuja tyhjiä savukeaskeja ja palloksi puristettuja paperiliuskoja."
Mielestäni Urpo Huhtasen kansikuva on todella hieno.
Oli kyllä varsinaista mielikuvituksen lentoa! Alku oli satumaista, mutta tarina kiihtyy sangen jännittäväksi loppua kohden, jopa karmivuuteen asti.
Kirjan päähenkilön perhe-elämä oli mielestäni vapaamielisempää kuin yleensä 1960-luvulla. Mieleeni jäi yksi kuvaus perheen isästä: "Hänen kirjoituskoneensa vasemmalla puolella oli viiden senttimetrin korkuinen kasa konekirjoitusliuskoja, valmiiksikäännettyä tekstiä, oikealla puolella oli ainakin kahdenkymmenen sentin kasa kääntämättömiä näytelmiä. Hänen tuhkakuppinsa pursui tupakan sätkiä, lattialla hänen tuolinsa ympärillä ajelehti appelsiininkuoria, rutistettuja tyhjiä savukeaskeja ja palloksi puristettuja paperiliuskoja."
Mielestäni Urpo Huhtasen kansikuva on todella hieno.
Outa1977 heppasi kirjan. Siispä lähetän sen hänelle.
Satu Waltarilta olen lukenut Haikeat leikit. Pidin kovasti, joten halusin napata tämän. :) Kiitos!