Tuli hankittua lisää luettavaa hyllyyn. Kovakantinen.

Varattu LiskoMiettiselle.

Kiinnostava kirja niin perheen kuin mielenkin hajoamisesta. Psykoosin kuvausta oli erityisen kiinnostavaa lukea ja sitä, miten haastavaa on saada haettua läheiselleen apua, kun hän pystyy esittämään terveempää kuin onkaan. Mielikuvitus jäi pohtimaan, missä kolmen sisaren äiti oli, kun isä rauhoitteli, hän tulee kyllä takaisin ja sitä, miten Julia psykoosin jälkeen tapahtui.
Ihan loppupuolella vähän väsähdin ja piti lepuuttaa kirjaa.

Hei LiskoMiettinen! Vein juuri paketin postiin, jossa on tämä kirja ja Sikasäkki. Sen takia en lähettänyt tätä aikaisemmin, kun olin jemmannut sen Sikasäkin kaveriksi. En tiedä oliko siinä mitään järkeä, toivottavasti et ole ehtinyt odottaa tätä kirjaa. Yleensä bookcrossaajille kyllä kertyy lukemista hyllyyn niin, ettei lopu kesken, mutta kuitenkin.
Hyviä lukuhetkiä toivon sinulle loppukesään ja syksyyn, tämän tai muiden kirjojen parissa ja ihan ensin tietysti sikasäkkinäytteiden. Voi hyvin!

Kiitoksia toivekirjasta.

Tyttöni halusi lukea myös tämän ja sanoi, että sitten kun hän on 4 ja 0 ikäinen niin voi tämän lukea. :D

Sanoin vaan sitä ennen, että tämä on aikuisten kirja ja voi olla vähän rankemmasta aiheesta niin, että ei ihan nuorena varmaan kannata lukea.

Mutta palaillaanpa sitten asiaan, kun saan tämän luettua.

Sain tämän nyt luettavaksi ja olihan se. Aika rankka.

Minulle olisi riittänyt pelkkä erotarina. Nyt en olisi omassa hullussa mielentilassani jaksanut tätä mielisairauden kuvailua. Tavallaan ymmärsin, miksi se on tässä, mutta oli vaan nyt liikaa itselle tämä. Muutenkin kirja oli paikoin niin taiteellisesti kirjoitettua, että en jaksanut ihan keskittyä. Hieno kirja, mutta ei vaan minulle just nyt ollut oikea.

Kävin autoa huollattamassa ja tutustumassa Palokan kirjanvaihtohyllyyn. Samalla tuli myös ennakkoäänestettyä.

Kävinpä kirjastolla noutamassa varaamani "Syksyn" ja osuin Lasten Planeettaan. Tätä Pulkkisen kirjaa en ole lukenutkaan, joten olihan se napattava. Ainakin kansakuva on jotenkin vangitseva!

Lasten Planeetta on kirja, joka jakaa hankalasti ajatuksiani, lieneekö sitten hyvän kirjan kriteeri. Koska tyttövuoteni, tosin kovin erilaiset, ovat niin kaukana takanani, kirjan päähenkilön elämä tuntuu toisinaan kovin pinnalliselta. Toisaalta minua ärsytti hänen fiksuutensa ja termien käyttö. Olen tainnut kyynistyä hieman liikaa vanhemmiten. Onhan Riikka Pulkkisen kieli tosi hienoa, mutta tässä kirjassa kaikkea on jotenkin liikaa. Hänhän itsekin on sanonut jossain, että haluaa kertoa kaiken. Lukija kuitenkin saattaa väsähtää tähän runsauteen.
Hieman ihmettelin päähenkilön tyttären, aluksi 3 v, aikuismaisuutta kysymyksineen. Itselläni on samanikäinen tyttärentytär, kova puhumaan mutta kyllä hänen aihepiirinsä aika lailla eroaa kirjan tyttären usein hyvinkin kypsistä esimerkiksi avaruutta koskevista kysymyksistä. Kirjallisuuden ammattilainen hänenkin äitinsä on :D! Mutta toki ruuhkavuosissaan elävien äitien ja isien elämä voi paljonkin poiketa toisista vastaavassa tilanteessa olevien perheiden elämästä.
Kirjailija on tietoisesti jättänyt syrjään äidin työelämän muutamaa viittausta lukuun ottamatta. Lukiessani oli aika vaikeaa irrottaa kirjan päähenkilön elämä kirjailijan elämästä, niin samanlainen tausta heillä on. Mutta kuten Riikka Pulkkinen on jossain haastattelussa sanonut, kirja ei ole yksi yhteen hänen elämänsä kanssa, mutta "Saattaa sisältää pähkinää, saattaa sisältää minuuden osia."
Erotilanne on aina kauhea, varsinkin lasten kannalta. Hienostihan Pulkkinen kuvaa tunnelmiaan ja pelkojaan, mutta yllättävän sopuisasti pariskunta asian hoitaa. Ja lapsikin sopeutuu sukulaisten ja ystävien tuella kahden kodin tilanteeseen. Uhmakohtaukset ovat kyllä riemukkaasti kuvattuja ja niin tuttuja!
Ponitarinat jäivät mietityttämään. Kiinnostavinta oli mielestäni siskon aiempaa psykoosijaksoa kuvaava "Pelon historia! Kirjailija kiittää Joel Haahtelaa viime hetken tarkennuksista liittyen psykoosin hoitoon. Ei varmaan ole ollut kirjailijalle kovin helppoa mennä sairaan ihmisen nahkoihin näin rankalla tavalla, kun kirjassa ei kuitenkaan ole kysymys autofiktiosta kuten esimerkiksi Juha Hurmeen kohdalla. Mutta hyvän kirjailijan mielikuvitus ja taito auttaa tässäkin asiassa!
Paljon kaikenlaisia ajatuksia herättävä, ei mikään helppo kirja, vaan kirja, joka pitäisi "perata" ajan kanssa sivu sivulta ;-)!

Tarjoan Lasten Planeettaa eteenpäin miitissämme kirjastolla.
Hyviä lukuhetkiä!

Tarjoan kirjaa eteenpäin Jyväskylän miitissämme.
Kiinnostavia lukuhetkiä!

miitistä mukaan