Sivulta kirjasampo.fi:

Ellen Lähteen Berliinin-matka saa odottamattoman käänteen, kun hän huomaa sotkeutuneensa kohuelokuvan kulisseihin. Hyvänmielen dekkarisarja jatkuu!

Ellen Lähde nauttii berliiniläisistä puutarhoista poikansa perheen talonvahtina. Berliiniin saapuu myös suomalainen ohjaaja Johannes Svärd, joka pian paistattelee uutuuselokuvassaan näyttelevien vaimonsa ja ex-vaimonsa kanssa siellä täällä. Ellen on kaikkien kanssa samaa mieltä: Elämänlanka on kaikkien aikojen rakkaustarina. Kunnes tapahtuu jotain hirveää, joka paljastaa rakkauden mustan puolen.

Elämänlanka jatkaa koukuttavaa sarjaa, jossa Ellen, intohimoinen puutarhaharrastaja ja marttaihminen, ratkoo rikosmysteerejä neitimarplemaiseen tyyliin.

(Otava)

Varattu lukutuolille

Olen aiemmin lukenut tästä sarjasta Anopinhampaan, ja se oli kyllä parempi kuin tämä. Kirja ei missään vaiheessa oikein imaissut mukaansa. Oikeastaan ainoa yllätys tuli vastaan kirjan viimeisillä sivuilla, mutta se olikin sitten niin hyvä, että kirjasta jäi lopulta hyvä mieli. Kyllä dekkari on onnistunut, jos syyllinen paljastuu noin myöhään ja se pääsee vieläpä yllättämään. En epäillyt syyllistä kertaakaan lukemisen aikana. Loppuun päästyäni piti vielä hieman kerrata aiempia tapahtumia ja selvittää, kuinkas tässä kävikään.

Hyviä lukuhetkiä toivekirjan parissa ja aurinkoista kevättä!

Toivelistakirja löytyi postilaatikosta tänään, takakansiteksti kuulostaa kovasti keväiseltä!

Ellen Lähteen mysteerit ovat minua aiemmin viehättäneet, mutta tämä sarjan kolmas osa oli suorastaan tylsä, eikä sytyttänyt lainkaan. Henkilöhahmot jäivät ohuiksi, enkä meinannut aluksi pysyä henkilögalleriasta edes kärryillä, yksityiskohtaiset Berliini-kuvaukset kadunnimineen tuntuivat itsetarkoituksellisille. Kirja muistutti jossain määrin Outi Pakkasen pehmojännäreitä tarkkoine kaupunki- ja kokkailukuvauksineen, mutta jäi niihin verrattuna kakkoseksi. Olisikohan kirja tuntunut kotoisemmalta, jos Berliini olisi kaupunkina lukijalle tuttu?

EDIT:
Matkustan ympäri maailmaa -lukuhaasteeseen liittyen kerron, että olen joskus käynyt lyhyesti Saksassa, mutta Berliini on yksi niistä Euroopan suurista kaupungeista, jotka ovat vielä näkemättä.

Toivelistayllätys! Leppoisia lukuhetkiä Ellen Lähteen seurassa!

Oho, puoliso tuli poikenneeksi sunnuntainakin postilaatikolla autotallitouhujensa yhteydessä ja kiikutti sieltä kirjapussin. Oikein paljon kiitoksia isosta yllätyksestä, lukutuoli!

Olen kokenut viihtyisiä hetkiä Ellen Lähteen seurassa aiemmin, harmi jos sarja on menossa tylsempään suuntaan. Vai auttaisikohan lukukokemukseen se, että olen viettänyt Berliinissä kaksi kaupunkilomaa, yhden kesäisen ja vuonna 2016 keväisen.

Kiitos vielä! Täytynee tehdä tästä jononohittaja, kun kirjalle on niin paljon toisiakin toivojia.

-varattu Hippa-kirjana Piikulle

Ellen Lähde ei tosiaan vienyt enää ihan humahtamalla mukaansa. Luin tätä kirjaa pienissä pätkissä varmaan viikon aikana, ei tullut tunnetta, että haluaisin ahmia tarinan kerralla. Lukuisat, entisestään lisääntyneet kokkauskuvaukset vähän kyllästyttivät, mutta Berliinistä kyllä pidin. Suuri osa kirjasta keskittyykin moninaisiin Berliini-kuvauksiin ja tehokkaasti Ellen ja muut kirjan henkilöt kiertelevät ympäri kaupunkia. Monta paikkaa tunnistin omilta retkiltäni ja ikäväkin tuli Prenzlauer Bergiin. Berliini vei osaa ja sijaa kirjan ohueksi jääneeltä kolmiodraamalta. Turkuun sijoittuneet osat kirjasta olivat enemmän aiempaa ja tutumpaa leppoisaa Nuotion Ellen Lähde -maailmaa.

Saas nähdä, jatkuuko tämä sarja tästä vielä ja onnistuuko Nuotio palauttamaan lisää vetovoimaa tekstiinsä.
Kiitokset kierrättäjille, nyt kirja saa matkustaa lähelle Turun tapahtumapaikkojaan.

--
Osallistun tällä kirjalla Delennan Matkustan ympäri maailmaa -haasteeseen: Saksa.
Olen tosiaan käynyt Saksassa lukuisia kertoja, Berliinissäkin kahdesti. Sylikummini asuu Saksassa ja vietin kaksi ihanaa teinikesälomaa hänen luonaan Baijerin alueella. Aikuisena olen matkaillut Saksassa automatkaillen eri puolilla maata sekä kaupunkilomaillen Berliinin lisäksi mm. Hampurissa, Lyypekissä, Kölnissä ja Heidelbergissa.

Hippa-kirja matkustaa Piikun luo. Ihanaa alkavaa kesää!

Kirja on täällä, kiitos Bookgeo!

Olihan tämä ehkä vähän tylsempi kuin aiemmat Ellen Lähde -kirjat, mutta ruokajutut ja Portsa kyllä pitivät oman mielenkiinnon yllä. Berliinissäkin olen käynyt, mutta niin lyhyillä vierailuilla että tunnistin kirjasta vain selkeimmät turistikohteet.

Minäkin osallistun tällä kirjalla (ja Saksalla) Delennan matkustan ympäri maailmaa -lukuhaasteeseen. Kuka tietää missä on Aschaffenburg? Tästä kirjasta tuli mieleeni siellä Schönbusch-puiston ravintolassa syömäni herkulliset parsat ja voisula, joka lorahti sentin päähän hameestani, kun tarjoilija kallisti lautasta. Ja tietysti tuore tryffeli, jota italialaisessa ravintolassa viipaloitiin pasta-annoksen päälle. Saksaan suuntautui myös se työreissu, jonka menomatkalla matkalaukkuni jäi koneen kyydistä. Muutaman kerran olen lomaillutkin Saksassa, mutta haaveilemani jokiristeily (esim. Saarbrücken-Heidelberg-Stuttgart) on vielä kokematta.

Elämänlanka matkustaa seuraavaksi Annimannin luo.

Elämänlanka on Espoossa, lämmin kiitos! Minusta tuntuu, että ahmaisen tämän aika pian – jotenkin on nyt tarvetta pehmodekkareille ja muulle kevyelle viihteelle.