Matkalla pohjoiseen, vieraaksi jääneen tätinsä hautajaisiin, Iisa ajaa harhaan. Inhimillinen erehdys johdattaa hänet yksin asuvan vanhuksen luo.

”Iisa alkoi epäillä miehen kärsivän jonkinlaisesta muistisairaudesta, mutta velikään ei voinut olla täysin terve. Ei kukaan järkevä ihminen asunut jätteiden ja jäätyneiden kusiämpäreiden keskellä jääkylmässä talossa. Toisaalta miehet kuitenkin pärjäsivät keskenään täällä jumalan selän takana. Ilman toisiaan heidän kaltaisensa olisivat tuskin tulleet toimeen.”

Iisa ajautuu osaksi tapahtumaketjua, jossa punnitaan inhimillinen sietokyky ja lähimmäisenrakkaus.

Syvien vesien kuvaajan, nivalalaisen Tanja Kaarlelan romaani on hulvaton tarina kahden yksinäisen kohtaamisesta autioituneella maaseudulla. Kaarlela käyttää sarkastista huumoria, joka on pilkahdellut myös aiemmassa tuotannossa. Hän lennättää henkilöt vauhdikkaasti mahdottomasta tilanteesta toiseen elämää ymmärtävän tarinankertojan ottein.

Oli koskettava! Ja niin toden tuntuinen. Vanheneminen, yksinäisyys, pärjäämisen loppuminen, koiran rakkauden tärkeys molemminpuolin, lapset - iäkkäät vanhemmat jne.

Seuraavana päivänä tuli kyllä kiukkukin Yrjöä kohtaan - nuukuus ja itsepäisyys aiheuttivat eläinsuojelurikoksen ja suuren surun?

Helmet: 6 (kertoo rakkaudesta; Yrjö ja koiransa Aatu)
"...huolissaan vain koirastaan, ei omasta terveydestään. Se oli todellista rakkautta, omituista ja syvää ystävyyttä. Syvempää kuin hänen ja Ilkan suhde."
Popsugar: 46 (you meant to read last year but didn't)
Pohjoinen: 19 (liittyy jollakin tavalla kevääseen; kevät lähenee, silloin voi haudata Aatun)

Kiinnostuneelle kaverille lainaan.

Vaikuttava. Voih! Palautan Koivulalle.

Takaisin Koivulalle. Kiitos.

Takaisin minulla.

Luin taas - ja yhtä todentuntuinen ja hyvä edelleen!
Helmet: 28 (kirjassa sama vuodenaika kuin lukuhetkellä) (myös 13, 20, 31)
Popsugar: 39 (a book you wish you could read for the first time again; mutta hyvin menee uudestaankin!)
Pohjoinen: 20 (paikallisen tekijän teos)