Komisario Erlendur-sarjan 2. suomennettu kirja.

"Reykjavikin reunamilta löytyy rakennuksen perustuksia kaivettaessa vanhoja ihmisen luita, ja vainaja vaikuttaa rikoksen uhrilta. Rikospoliisi Erlendur Sveinsson työtovereineen kaivaa menneisyyttä asiakirjoista ja ihmisten muistin sopukoista samalla kun yliopiston arkeologit kuopsuttavat luurankoa esiin maasta. Pienistä tiedon palasista alkaa muodostua kuvio.

Lukija tietää enemmän kuin poliisit, sillä nykyajassa etenevän tutkinnan rinnalla kulkee menneisyyteen sijoittuva kertomus perheväkivallasta ja sen seurauksista.

Huumeriippuvaisen tyttären tilanne pakottaa Erlendurin miettimään myös oman avioliittonsa hajoamista ja omaa lapsuuttaan. Surullinen mutta samalla lohduttava menneisyyden tarina ja poliisin tutkimukset kohtaavat, ja luut saavat nimen ja selityksen." (takakannesta)

"Haudanhiljaista" sai 2002 Lasiavain-palkinnon vuoden parhaasta pohjoismaisesta rikosromaanista sekä 2005 Kultainen tikari -palkinnon (CWA Golden Dagger), jonka myöntää Britannian rikoskirjailijoiden yhdistys.

Erlendur-sarja #2. Blue moon 2004, 2. painos. Pokkari. 285 s.
Islanninkielinen alkuteos Grafarþögn (2001). Suomentanut Seija Holopainen.

Arnaldur Indriðason osaa koukuttaa lukijan tarinaan heti ensimmäisestä lauseesta. Kirjan kaksi eri aikatasoa ja juonikuviota kulkevat erillään, mutta lukija arvaa, että kunnon dekkareiden tapaan ne jossain vaiheessa kohtaavat.

Pidän Arnaldurin kirjojen psykologisesta ja yhteiskunnallisesta otteesta (tässä perheväkivalta, huumeet) ja miten hän tuo Islannin historiaa rikoskirjoihinsa. Tässä Erlendur ryhmineen joutuu pureutumaan asioihin, jotka tapahtuivat vuosikymmeniä sitten, toisen maailmansodan aikaan, mutta niin vain selviää luulöydön alkuperä. Kirjassa Erlendur kertoo myös tyttärelleen, miksi hän ei ole osannut asettua elämäänsä, vaan on ahdistunut ja ikään kuin eksyksissä.

Matkustan ympäri maailmaa -haaste: Islanti. En ole koskaan käynyt siellä, mutta maa kyllä kiinnostaa, ja mieluusti kävisin siellä joskus.

Onnittelut syntymäpäivänä!

Kiitos näin jälkijunassa, Paulanni!

Annoin kirjan tässä kohtaa lainaksi äidilleni, joka on dekkarien ystävä.