Andre Agassin elämän täyttää tennis jo lapsena. Kolmentoista ikäisenä hän joutuu perheestään eroon tenniskouluun, joka on kuin vankileiri. Yksinäisenä ja pelokkaana koulupudokkaana Agassi alkaa kapinoida tavoilla, jotka tekevät hänestä pian 1980-luvun tennisikonin.
Agassi yllättää maailman ja itsensä voittamalla Wimbledonin vuonna 1992. Hänestä tulee yhdessä yössä fanien suosikki ja tiedotusvälineiden maalitaulu.
Valokuvantarkat muistot sähköisistä otteluista, paineista ja kuuluisuuden tuomasta julkisuuspelistä, terävästi piirretyt kuvat kilpailijoista, suhteista, masennuksesta, huumeista, jäytävästä sisäisestä epävarmuudesta ja vihdoin tasapainon löytymisestä sekä rakkaudesta piirtyvät kirjassa harvinaisen koskettavasti.
------
Olisi ehkä ollut parempi, että kirjan olisi kirjoittanut joku muu, kun hän itse. Kirja oli vähän sekava ja paikasta toiseen hypittiin aika vauhdikkaasti. Runsas roskaruuan syöminen ja alkoholin käyttö kyllä hämmensi, kyse oli kuitenkin yhdestä parhaista tenniksenpelaajasta kautta aikojen.

Kouluhaaste:
18. Liikunta: Urheilijan elämänkerta

Mukavia lukuhetkiä!