Takakannesta:

"Perhe on paras - ja toisinaan tappava.

Sarjakuvataiteilija Erik Elman on erakoitunut Ullanlinnan perintöasuntoonsa ja pukeutuu mielellään edesmenneen isotätinsä vaatteisiin. Uskaltautuu joskus naisena kadullekin. Perheettömällä Erikillä on etäiseksi jäänyt velipuoli Peter. Rahavaikeuksien kanssa kamppaileva Peter vihaa perinnön napannutta isoveljeään. Vaimo numero kaksi, Jannika, vaatii huomiota, kaksospojista puhumattakaan. Mutta Peterin silmäterä on heidän pieni tyttärensä, joka on tahtomattaan käynnistämässä kohtalokkaita käänteitä. Anna Laine opettelee elämään ilman Justusta, rakasta mäyräkoiraansa."

Tässä olikin oikein mukavan vaivatonta luettavaa joulun pyhiksi. Pakkaselle tyypilliseen tapaan hyvää ja ajankohtaista Helsingin kuvausta ja helppolukuinen tarina lähes ilman väkivaltaa. Aika leppoista, sanoisin.

Saka74:lle Pakkasta - myös kirjan muodossa! :D

Pakkaset ovat mukavia välipaloja dekkarien lukijalle. Kiitos!

Leppoisaa taattua Pakkasta. Plussaa annan erityisesti siitä, että rikosta ei tarvinnut odottaa aivan loppupuolelle saakka, kuten joissakin Pakkasen kirjoissa on käynyt. Kirjassa oli mainioita persoonallisuuksia enkä arvannut syyllistä, joten mielenkiintoni säilyi hyvin loppuun saakka.

Helmimies piiloutui Rantakassiin. Hyviä lukuhetkiä ja ihanaa syksyä!

Kiitos rantakassikirjasta.