Bettina omalla nimellä

by Bettina Sågbom-Ek | Biographies & Memoirs | This book has not been rated.
ISBN: Global Overview for this book
Registered by wingkirjakkowing of Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland on 9/17/2020
Buy from one of these Booksellers:
Amazon.com | Amazon UK | Amazon CA | Amazon DE | Amazon FR | Amazon IT | Bol.com
This book is in the wild! This Book is Currently in the Wild!
1 journaler for this copy...
Journal Entry 1 by wingkirjakkowing from Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland on Thursday, September 17, 2020
Tapiolan kirjaston vaihtohyllystä. Olen lukenut jonkun Bettinan kirjan, mutta en muista minkä...

Journal Entry 2 by wingkirjakkowing at Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland on Sunday, September 20, 2020
Vai olenko vain katsonut Bettinaa töllöstä, kun tämä kirjoitustyyli ei tunnu tutulta eikä erikoisen hyvältä. Heti alkuun Bettina on törmäyskurssilla vanhempieni kanssa alkoholin esittelystä lapsille. Meillä maistatettiin lapsilla tupakkaa ja alkoholia. Papparainen poltti, Muori oli polttanut nuorena, kukaan meistä neljästä lapsesta ei alkanut polttaa, koska pahaltahan se tupakka maistui. Vanhempamme joivat sivistyneesti juhlapyhinä ja lapsille tarjottiin myös. En muista minkä ikäinen olin, kun aloin saada joulu- ja syntymäpäivälahjaksi Tokayi-pullon, kun minua viisi vuotta vanhempi veljenikin sai ja meillä oli sama syntymäpäivä toukokuussa. Pullo kesti hyvin sen puolisen vuotta. Kun olin 12-vuotias meillä alkoivat luokkabileet ja hämmästyksekseni kaikki luokkakaverit tulivat sinne jostain hankkiemiensa pullojen kanssa. Örvellys oli sen mukaista. Pyysin Muorilta pullon omppuviiniä, kun kaikilla muillakin on. Hän oli hieman hämmästynyt, mutta hetken mietittyään kävi Alkossa ostoksilla ja sitten minulla oli kotiintuloaika klo 22. Vanhempien ohje oli juoda sivistyneesti, kuten kotona. Menin juhliin ja olin yleinen hämmästyksen kohde, kun olin saanut mutsin käymään handelissa, koska kukaan muu ei ollut edes puolella sanalla vihjaissut kotonaan, että bileissä juodaan alkoholia. En koskaan jaksanut ihmettelemästä muiden vanhempien sinisilmäisyyttä, kun heidän lapsosillaan oli mitä eksoottisempia selityksiä vatsataudeilleen, fritsuilleen tai tupakan hajulle vaatteissa. Muut örvelsivät, minä join sivistyneesti ja palasin kotiin kello kymmeneksi puolikas omppuviinipullo kassissa ulkoiluttamaan koiraa. En tietenkään voinut olla humalassa, kun minun arvostelukykyyni oli luotettu. Ei ollut mitään kielletyn hedelmän kiusausta ja minusta luokkakaverini olivat aika mänttejä humalapäissään. Koirani vielä kehitti itselleen diabeteksen kun olin 13-vuotias, joten en voinut yökyläillä missään, kun olin perheessäni ainoa, joka uskalsi pistää koiraan insuliinia. Voi miten tylsä nuoruus...
Olin onnellisesti unohtanut mikä pyöritys Lordin ympärillä oli. Saa nähdä onko tänä vuonna Linnan juhlia ja jos on, niin onko maskipakko? Nyt voisi siis kutsua Lordin hyvillä mielin, kun sillä on jo valmiiksi maski. Euroviisuja ei järjestetty tänä koronan vuonna.

Kuva: Kesän hitissä Arttu Wiskari laulaa, miten tielle levisi lasten Monopoli. Minä ihmettelin, kun meillä Monopoli oli se Muorin juoma, mutta olihan Alkossa oma Lasten Monopoli...

Journal Entry 3 by wingkirjakkowing at Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland on Sunday, September 20, 2020
Voi voi, olen kotiäidin kasvattama, mutta mielestäni pärjäsin "sosiaalisessa pelissä koulussa" ja osasin pitää puoliaini. Luokkakaverini, joka sai 12 lasta, otti heidät pois koulusta, kun opettaja soitti ja pyysi hakemaan jonkun lapsista kotiin "ettei se saisi turpiinsa". Heidän kouluavustajansa oli kipeänä eikä kellään muulla ollut aikaa vahtia, ettei luokan häirikkömamu anna turpiin tälle lapselle, jonka oli ottanut silmätikukseen. Luokkakaverini aika looginen kysymys oli, miksei häirikköä lähetetä kotiin, vaan se kiltti lapsi. Opettajan mukaan häirikön isä on niin hankala [lue: heille opettajille]. Luokkakaverini ilmoitti samalta istumalta hakevansa kaikki lapsensa pois moisesta koulusta ja koska on periaatteen nainen, alkoi opettaa heitä kotona. Hän opetti heille peruskoulun oppimäärän, lukioon he menivät Eiran aikuislukioon. Kas kummaa, kun lasten numerot nousivat kotiopetuksessa (tenttivät koululle) ja heillä oli kuukautta pidempi kesäloma, koska kotiopetuksessa tahti oli nopeampi, kun aikaa ei mennyt järjestyshäiriöiden selvittelyyn. Kun oli tunti, opiskeltiin eikä hömpätty muuta. Kun samassa tilassa oli eri asioita opiskelevia lapsia, niin väkisinkin pienemmät oppivat etukäteen isompien juttuja, joten jälkijoukkoa oli nopeampi opettaa. Heistä on kasvanut erittäin kivoja nuoria, joista on kova kysyntä työmarkkinoilla, sillä he osaavat toimia ryhmässä ja heillä on kova työmotivaatio. Jos joku jättää työpaikan, työnantaja yleensä kysyy voisiko joku siskosi tai veljesi tulla meille! Että sellaisia kotirouvan kasvatteja.

Journal Entry 4 by wingkirjakkowing at Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland on Monday, September 21, 2020
Sikke Sumarin mies mainittu - Argh! Se mies on arrogantti -piip- jota koko Kaivopuisto inhoaa. Hänellä nimittäin on irlanninterrieri Flynn, joka saa juosta jolkottaa puistossa miten lystää, kun isäntä juoksee omaa lenkkiään. Välillä heillä on puolikin puistoa väliä, joten isännällä ei ole aavistustakaan mitä hänen koiransa tekee. Jos jollain nartulla on juoksu - mikä tuon kokoisessa puistossa on käytännössä aina - niin kaikki tietävät mitä Flynn yrittää tehdä. Se on ainoa koira, jota olen iskenyt sateenvarjolla päähän. Silloin oli ulkoiluttajana Sikke itse ja koirallani oli juoksu. Flynn tuli tyrkyttämään itseään ja Sikke löntysteli vasta jossain nurmikentän toisella puolella, kun huusin, että tulisi hakemaan koiransa pois, kun omallani on juoksu. Siinä kohdassa Flynn alkoi jo kavuta selkään, joten sateenvarjo heilahti. Flynn oli hieman hämmästyneen näköinen, mutta Sikkeen tuli vauhtia. Sen jälkeen hän on pitänyt koiran kiinni.
Jälleen kerran koirallani oli juoksu ja Flynn oli hääräämässä paikalla. Isäntäkin oli lähellä, joten käskin hänen ottaa koiransa kiinni. Hän urputti jotain vastaan ja kysyin luuleeko hän, että julkkiksia eivät koske samat säännöt. "Mitä julkkiksia?" hän kysyi, jolloin totesin, että sinähän olet sen Sikke Sumarin mies. Se koski kovin suureen egoon, sillä toki hän on omasta mielestään muutakin kuin Sikke Sumarin mies. Hän sanoi, että Muhussa ovat kaikki koirat irti eikä kukaan muu ole koskaan valittanut. Sanoin ettemme ole Muhussa ja ilmoitin että hän valehtelee, koska juuri edellisellä viikolla eräs juoksulabbiksen omistaja oli avannut ääntään kun Flynn saapui tarjoamaan palveluitaan ja isäntä oli varsin kaukana. Meillä puiston toisessa päässä ei ollut vaikeuksia saada sanoista selvää eikä viesti suinkaan ollut ylistävä. Isännän mielestään olin hysteerinen nainen, koska kaikkihan tietävät, että koiralla kestää 20 minuuttia alkaa siementää. Sanoin, että jos ei tiedä asioista mitään, kannattaisi olla ihan hiljaa, sillä minä satun ammattini puolesta tietämään tämän asian. Ja hän puhuu jälleen palturia. Jos ei usko minua, niin kannattaa lukea joku alan kirja tai kysyä vaikka omalta eläinlääkäriltä. Isännän mielestä minä olin väärässä ja sitä paitsi ruma. Lihava ja ruma. Ai nyt lähdettiin tälle linjalle, kun asialinjalla jäätiin alakynteen. Kerrankin meikäläisellä leikkasi oikeaan aikaan: "Kuule, katso peiliin, rusina." Hän hätkähti ja sanoi: "Katson useinkin - ja pidän näkemästäni." Ilmoitin hänelle, että kauneus TODELLAKIN on katsojan silmässä. Hän lähti menemään koiransa kanssa ja ilmoitti vielä, että olen lisäksi selkärangaton, johon vastasin, että selkärangaton olisin ollut silloin, jos en olisi puolustautunut. "Selkärangaton, lihava ja ruma", hän huhuili vielä olkansa yli poistuessaan paikalta. Niin että Bettina ei tiedä miltä on säästynyt, kun ei ole Sikke Sumarin miestä kotinurkissa tai edes naapurustossa.
Bettinan mielestä golffarit ovat niuhoja ja vaalivat väärällä tavalla Pyhiä Golf-kenttiä. Onneksi en asu golfkentän läheisyydessä, mutta kuntoilijoista minun inhokkejani ovat hiihtäjät. Bettinan mukaan hiihtäjät ovat mukavia ja moikkailevat toisiaan. Söderkullassa vallitsee laturaivo, josta voi lukea Söderkullan FB-ryhmästä. Himohiihtäjien mielestä kukaan ei-tavoitteellinen [lue: hidas] ei kuulu ladulle. Koirien tassunjäljet ovat taas aivan omanlaisensa apinanraivon arvoisia. Se vaan on ikävää, että het' ensilumen sadettua latukone lähtee liikkeelle ja tekee kaikista Söderkullan kävelyteistä latuja. Koiranomistajat ja kävelijät saavat palata reiteille lumien sulettua. Onneksi viime talvena ei tullut lunta!
Pitäisikö mainita inhokkilistalta myös jalkakäytävällä ajavat pyöräilijät, joiden kaaliin ei mene, että kantakaupungin jalkakäytävällä ei ole pyöräkaistaa. He suhaavat ohi vaarallisella vauhdilla ja jos asiasta huomauttaa, on vastaus tasoa "Hanki elämä!" Heille toivon kallonmurtumaa tai muuta pientä hidastetta.

Journal Entry 5 by wingkirjakkowing at Lauttasaaren kirjasto in Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland on Tuesday, September 22, 2020

Released 3 wks ago (9/22/2020 UTC) at Lauttasaaren kirjasto in Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland

WILD RELEASE NOTES:

Joku on siivonnut Lauttasaaren kirjaston vaihtohyllyä isolla luudalla ja siellä on tosi vähän kirjoja. Bettina odottelee hyllyssä uusia lukijoita. Monista asioista olimme eri mieltä, mutta ihan mukava, kevyt ja nopealukuinen kirja oli.

Are you sure you want to delete this item? It cannot be undone.