Kustantajan esittely:

"Vuoden johtolanka-voittajan uusi dekkari
Pikkukaupunkilaiset ovat ylpeitä uudesta asukkaastaan, jääkiekkolegenda Samuel Lindbergistä, joka on palannut kotimaahansa NHL-vuosien jälkeen. Hänen amerikkalainen vaimonsa Alison ei kuitenkaan tahdo sopeutua ja pariskuntaa ympäröi salailun ilmapiiri. Kaupunkia kuohuttaa myös uusi pyörätiehanke, jonka suurin vastustaja, erakoitunut ja äksy Börje Bohman on kadonnut jälkiä jättämättä.
Idyllin särkee myös kauhea yllätys, joka odottaa tuoretta äitiä hänen kurkatessaan vaunuissa nukkuvaa vauvaansa.
Vanhempi konstaapeli Anna Glad ottaa tehtäväkseen ratkaista useamman mysteerin kerralla. Sillä tavoin hän pystyy välttelemään ajatusta siitä, että on vain muutaman kuukauden päästä saamassa lapsen, jonka isä asuu satojen kilometrien päässä.
Voiko Anna Glad luottaa vaistoihinsa, kun raskaus sekoittaa rutiinit?
Tästä pelistä pois jatkaa taidokasta dekkarisarjaa, jossa pienen kaupungin ihmisiä erottaa ja sitoo yhteen menneisyys ja sen salaisuudet. Klassisen palapelidekkarin taitajana Eva Frantz asettuu riviin Agatha Christien, Maria Langin ja Camilla Läckbergin kaltaisten dekkarikuningatarten kanssa. Anna Glad-sarjan edellinen osa, Kahdeksas neito, sai Vuoden johtolanka-dekkaripalkinnon 2019. Se on ehdokkaana myös yhteispohjoismaisen Lasiavain-palkinnon saajaksi.
Kirjan ovat suomentaneet Ulla Lempinen ja Arja Kantele."

S&S, 2020.

Minusta tämä oli paras Anna Glad -sarjan dekkareista. Aluksi tuntui, että toisistaan irtaallaan olevia juonenpätkiä oli liikaakin, mutta ihailtavalla tavalla Frantz punoi kaikki osaset yhteen ja kokonaisuus oli oikein ehjä ja kiinnostava. Frantzin kirjat ovat mukavan 'pehmeitä' vailla turhia julmuuksia tai väkivallalla mässäilyä, mieleen tulivat jotkin Outi Pakkasen tai Eppu Nuotion kirjat, mutta juonikuvion rakentelussa tämä ylsi vielä paremmaksi.

Toivelistahipan kirjana duffelille - rentouttavia lukuhetkiä!

Kiitos paljon! Tämän kimppuun pitää päästä pian!

Muoks. Seuraavaksi Annimannille toivelistahipan kautta.

Minustakin paras Frantzin kirjoista, eivätkä ne kaksi aiempaakaan huonoja olleet. Tässä tosin ei suomenruotsalaisuus säväyttänyt yhtä paljon kuin edellisissä. Sen tuomaa lisämaustetta jäin vähän kaipaamaan!

Pahaenteisyyden vire kulki läpi koko kirjan, ja sitä vielä lisäsi se, ettei oikein tiennyt, kuinka huonolla tolalla asiat olivat.

Kirjamessujen haastattelussa Frantz kertoi, että syyllinen vaihtui kirjoittamisprosessin aikana. Lukemisen aikana piti sitten tietysti miettiä kirjaan päätyneen syyllisen lisäksi sitä alun perin kaavailtua syyllistä! En kyllä hoksannut kumpaakaan, enkä välttämättä edes sitä, mihin tämä syyllinen oli syyllistynyt.

Kolmoishaaste: tum-tum-tum sivulla 187, tum tum tum sivulla 280 ja ei, ei, eiiiii sivulla 199

Koronan takia kirjan kulku hieman viivästyi, mutta pääsihän tämä vihdoin seuraavaan päämääräänsä. Jännittäviä lukuhetkiä!

Kiitos tästäkin Frantzista! Kannattaakohan nämä lukea järjestyksessä? (Eli pitääkö odottaa, että saan ekan osan näppeihini.)