17-vuotias ranskalaistyttö Sandrine pakenee sodan kauhuja Ruotsiin 1945. Raskas salaisuus on sekoittaa hänen järkensä.
Sandrine menee naimisiin yläluokkaisen lääkäri Ivan Cederin kanssa, ja korskeat häät vietetään saaristossa hyytävässä talvisäässä. Skandaali on valmis kun kureliiveihin nyöritetty morsian synnyttää hääyönä tyttären. Kuka on lapsen isä?
Vauvan siniset silmät herättävät Sandrinessa kauhua, ja hän kavahtaa tämän koskettamista. Hän elää ylellisessä tukholmalaishuoneistossa nukkevaimona, eikä voi paljastaa taustaansa kenellekään. Mutta Cederin tunnekylmän perheen muillakin jäsenillä on salaisuutensa. Pystyykö Sandrine lopulta voittamaan pelkonsa, kohtaamaan menneisyytensä?

Hieno, vaikuttava kirja. Mikään ei paljastu liian aikaisin, ja loppukin jää tavallaan avoimeksi. Kirja, joka jää mieleen "kummittelemaan".

Taryalle rantakassista!

Kirja oli tullut Kajaanin-reissuni aikana ja sain sen käsiini tänään, kun palasin Tammelaan Helsingin-kodin kautta. Kiinnostavalta vaikuttaa tämä nappaukseni! Kiitos, Chania!

Vera on varattu Piikulle, jonka hippasin sillä Toivelistahipassa. Kirja ei ihan pian ole lukuvuorossa, mutta jos sitten syksymmällä tulisi käydyksi Turussa, ei vielä tiedä ;)

En malttanut olla ottamatta kirjaa lukuun, vaikka muutama muukin hyvä kirja on kesken :D Menossa on 75/373 (loput sivut 375–379 ja yksi numeroimaton sivu vain listaavat tämän Otavan sarjan kirjat). Swärd kirjoittaa sujuvasti ja tarina vaikuttaa mielenkiintoiselta, edelleen :)

Luin kirjan loppuun eilen ja nyt ihan hiukkasen harmittaa, etten ole aiemmin kiinnostunut Swärdistä. Olen rekannut muita hänen kirjojaan, mutta ne eivät jotenkin vaikuttaneet kiinnostavilta. Olenkohan tehnyt virheen..? No ainakin se on yksi helpoimmin korjattavissa olevia virheitä :D

Pidin tässä kirjassa oikeastaan kaikesta: tapahtumapaikoista ja -ajankohdasta, itse tarinasta, Swärdin tyylistä kirjoittaa sekä huolitellusta suomen kielestä. Tekstissä oli vain yksittäisiä pieniä kirjoitusvirheitä ja kerran lukeminen töksähti possessiivisuffiksin puuttumiseen.

Kirjassa käytetystä sanastosta sen verran, että hevonen varsoo. Välillä kirjassa käytiin maate ja välillä käytiin maaten, mutta se ehkä on makuasia. Leikkokukkien määrää ihmettelin useamman kerran, miten niitä pitkin talveakin riitti ja miten ne pysyivät jäätymättä pitkän venematkan ulkosaaristoon keskellä talvea? Oli kylmä, meri oli jäässä Suomeen saakka ja jäänmurtaja teki veneille väylän.

Yksi pikkuasia jäi vaivaamaan: mitä valuuttaa Vannan antamat rahat olivat?

* * * * *
Edit: Osallistun kirjalla Kouluhaasteeseen 2022–2023 (kohta 2: toinen kotimainen kieli -> lue alun perin ruotsiksi kirjoitettu kirja millä tahansa kielellä). Ruotsinkielisen alkuteoksen nimi on Vera.

Pippis lupautui Turun suunnan kuriiriksi, joten otan Veran mukaan huomiseen Kulman miittiin. Kiitokset kuriirille ja lukuiloa Piikulle!

Kiitos toivekirjasta Tarya.

Aivan turhaan olen jättänyt tämän kirjan hyllyyni keräämään pölyä, se osoittautui mainioksi teokseksi - kuten aiemminkin lukemani Anne Swärdin kirjat. Etenkin kirjan alku oli loistava ja salaisuuksia riitti paljastettavaksi koko tarinan ajan. Pidin kovasti, toivottavasti saan tämän "myytyä" eteenpäin seuraavassa Turun miitissä.

Niin no kun tarpeeksi helpolle ostajalle myy... Nappasin kirjan Opettaja EVP:lle tarjottavaksi, mutta nyt kun lueskelin journaleja läpi, alkoi itseasiassa kiinnostamaan itseänikin.