Takakannesta:

"Pimeässä olimme turvassa.
Pimeässä olimme kaikki samanvärisiä.

Heitä on viisi. Tulisieluinen Linda, joka ottaa ohjat käsiinsä. Hiljainen Katri, joka myötäilee siskoaan. Pehmeä Aada, joka vilkuilee komeaa Peetua. Jenny, joka vain etsii jännitystä. Ja Bea, joka parhaiten heistä ymmärtää, mitä ympärillä tapahtuu.

Tehtaantytöt on heitetty vallattuun huvilaan hoitamaan haavoittuneita keväällä 1918 - ilman kokemusta tai koulutusta. Vaikka kaikki saattoi hetken kuulostaa seikkailulta, on todellisuus kauhea ja vakava. Kun Peetu kannetaan paareilla sisään, on leikki viimeistään ohi ja tytöillekin annetaan aseet käteen.

Laura Lähteenmäen romaani kertoo koskettavasti ja todesti punaisten tyttöjen kohtalosta Suomen sisällissodassa 1918."

Kiinnostava ja koskettava kuvaus sisällissodasta viiden hyvin erilaisen nuoren tytön näkökulmasta. Tyttöjen erilaisuus luonteiltaan, käytökseltään ja tulevaisuuden toiveiltaankin tuotiin hyvin esiin tarinassa. Sisällissodan ajasta olen aika vähän lukenut mitään enkä varsinkaan nuorten ihmisten näkökulmasta kerrottuna, joten tämä oli myös silmiä avaava lukukokemus. Kieltämättä tuli mietittyä, että mitenköhän itse olisi pärjännyt noissa oloissa nuorena. Jälkisanoissa on hyvin avattu tarinan taustaa.

Kirja lähtee postitse toivojalleen. Hyviä lukuhetkiä!

Kiitokset hienosta toivekirjayllätyksestä! Luen oikein mielelläni lisää Lähteenmäkeä, pidin paljon hänen aiemmista teoksistaan Ikkunat yöhön ja Korkea aika.

Onnistunut ja inhimillinen kertomus punaisten puolelle sisällissotaan päätyvistä hyvin nuorista tytöistä. Oma kasvu naiseksi ja aikuiseksi on tytöillä vielä kovasti kesken, mutta silti he joutuvat tilanteisiin, joita aikuisetkin saattaisivat kavahtaa. Kirjassa on hyvin kuvattu myös tyttöjen toisistaan eroavaa suhtautumista punaiseen aatteeseen tai jopa ymmärtämättömyyttä siitä, mihin oikein ryhtyivät. Tyttöjen persoonat ja heidän ryhmädynamiikkansa luovat tekstissä vastapainoa haavoittuneiden kärsimyksille ja sekavasti johdetuille punaisten sotatoimille.

Tässä kirjassa oli paljon samanlaisia tapahtumia kuin Anneli Kannon Veriruusut-teoksessa, jonka luin jo yli 10 vuotta sitten. Veriruusut oli vielä raaempi kuvaus sisällissodan naissotilaiden kohtaloista. Molempia kirjoja voin hyvin suositella.

Lämmin kiitos Flowerille tästä lukukokemuksesta, kirja on menossa seuraavaksi lukutuolille.

Tämä Lähteenmäen kirja pääsee toivottavasti lukutuolin huomaan 5.11. miitissä. Kiintoisia lukuhetkiä!

Kiitos kirjasta, jota en ollut muistanut laittaa toivelistalleni, vaikka sinne se olisi kuulunut :)

Kirja on näköjään luokiteltu nuortenkirjoihin, mutta sopii kyllä aikuisikäisenkin luettavaksi, ehkä paremminkin aikuiselle? Se, mistä pidin, oli uuden perspektiivin saamisesta sisällissotaan näiden nuorten tyttöjen kautta, mutta lukiessani tunsin jostain syystä silti suorastaan pitkästyväni. Eniten minua häiritsi se, että ohuessa kirjassa oli monta hahmoa, joihin en sitten ehtinyt tutustua pintaa syvemmältä, he jäivät lopultakin varsin etäisiksi. Tapahtumien sijoittuminen omalle kotiseudulle, Tampereelle, teki sisällissodan ajan kuvauksesta puhuttelevan.

Vein kirjan tarjolle Tampereen BC-tapaamiseen.

Olikohan tämä nyt sitten eijukalle menossa? Meinaan kyllä lukea kirjan ensin itse. Kiitos kirjasta.

Tykkäsin kirjasta, vaikka en yleensä tykkää lukea sodasta tai muusta siihen liittyvästä.

Olisiko tämä sitten ollut vähän paremmasta näkökannasta, kun on kuitenkin tytöistä kertova tarina ja tyttöjen omilla äänillä, niin sitten siihen osaa vähän paremmin samaistua.

Toki en oo koskaan kirjassa tapahtuvia asioita itse kokenut, mutta olen ollut itsekin nuori ja niin ollen sitä osaa vähän kuvitella miten itse olisi voinut toimia samassa tilanteessa.

Itse pidin kirjaa ihan sopivan pituisena ja henkilöt oli hyvin kuvattu.

Varaan kirjan eijukalle.

Eijukalle.

Kiitos LiskoMiettinen Tampereen tuliaisista ja meidän miniminimiitistä! Oli kiva nähdä!
1918 tapahtumat sopinevat tämänkin päivän tunnelmiin, vaikka kirja ei olekaan aivan kevyemmästä päästä!

Koska miittejä ei ole ollut eikä taida olla tulossakaan Jyväskylässä, kirja vapautuu pääkirjaston vaihtohyllylle konserttireissullani.
Löytäjälle kiinnostavia lukuhetkiä!

Lähdin kiinnostuksella lukemaan teosta, ajatuksella, kuinka nuortenkirjailija kuvaa nuorten ajatuksia ja kokemuksia sodan pyörteissä. Kirja avasikin jälleen yhden näkökulman sisällissotamme tarinoihin. Teos oli mielenkiintoinen matkalukeminen. Suosittelen. Vein kirjan taloyhtiömme käytävään, sillä meillä harrastetaan kirjakiertoa. Toivottavasti seuraavakin lukija antaa kommenttinsa ja laittaa kirjan kiertämään.
Laitoin kirjan