1. painos 2015.

Takakannesta:
"Tuorilalainen mies on kiinni juurissaan, rakastaa jazzia ja etsii elämänsä naista. Aikatasot sekoittuvat ja mystiset tapahtumat vievät hänet New Orleansiin, voodookultin uhriksi ja Ella Fitzgerardin kanssa lavalle. "

Juha Mäntylän pieni tarina on kuin jazzia kirjoitettuna kertomuksena: tunnelmointia, improvisointia, sooloja ja encore.

Tämä pieni kirja oli mukavaa luettavaa. Ei ehkä kaikin kohdin ihan realistinen, mutta tarviiko kaiken olla? Kiva loikkaus Suomesta New Orleansiin näin korona-aikaan.

Kirja sopii Duffelin Pyöreiden vuosien haasteen kohtaan 9 (kirja, jonka nimessä on naisen nimi), käytän sen siis.

Mansikanmakuiset kesäterveiset!

Haa, osuipa hauskasti tämä nappaus. Tuorilan kylä sijaitsee E8 tien varrella risteyksessä, josta Porista tultaessa vasemmalle käännyttäessä tullaan Merikarvialle ja oikealle käännyttäessä Siikaisiin, jossa oli lapsuuteni mummula. Tuttua tutumpaa seutua.

Omalla tavallaan ihan hauska kirja. Mielikuvituksellinen tarina, joka vei Tuorilasta (jossa ei minun tietääkseni missään kuppilassa soi jazz) New Orleansiin.

Vien kirjan Porin miittiin.

Miitistä kotiin, kiitos!