S&S:

"Miten eläisit, jos tietäisit kuolinpäiväsi?
Vuonna 2052 Suomi kukoistaa, ja pääkaupungin valkealla asfaltilla kulkee vain nuorekkaita ihmisiä. Hyvinvoinnilla on kuitenkin hintansa: Suomen kansalaisuus on rajattu alle 75-vuotiaille.
2020-luvun voimapoliitikko Annastiina Kankaanrinta on elänyt lähes täydellisen elämän ja valmistelee nyt exituksestaan tyylikästä mediatapahtumaa. Kukat ja lakanat on huolella valittu ja shampanja viilennetty, vain viimeiset sanat ovat valitsematta. Särö harmoniassa laukaisee lopulta paniikin. Mitä kaikkea muuta Annastiinalta on jäänyt tekemättä ja voisiko virheet vielä
korjata?
Yliaika pohtii, mikä meitä ajaa ja mikä lopulta on valintojen paino. Olisiko mahdollista elää niin, ettei aika valuisi hukkaan?
Piia Leinon edellinen romaani, EU:n kirjallisuuspalkinnon vuonna 2019 voittanut Taivas, sijoittui sekin 2050-luvun Helsinkiin, mutta hyvin erilaiseen tulevaisuuteen kuin Yliajan virtaviivaistetussa luksus-Suomessa. Molemmilla ajatusleikeillä on kuitenkin juurensa vahvasti nykyhetkessä. Tulevaisuus valitaan nyt, joka päivä uudestaan."

Terävää ja herättelevää tekstiä. Piia Leino tuntuu jotenkin olevan aina todella tiukasti kiinni ajassa tai oikeastaan ajasta edellä. Hän näkee kirkkaasti ja pukee visionsa puhuttelevaan muotoon. Suosittelen.

Hyviä lukuhetkiä!

8.10.2020:

Kirja saapui tänään postissa, kiitos! :)

---

6.11.2020:

Mitä jos maailmamme olisi tällainen? Pidän dystopioista ja erilaisista synkistä tulevaisuuden kuvista, koska valitettavan usein ne tuntuvat kovin mahdollisilta. Niin myös tässä. Vaikken suoranaisesti usko, että näin puramme eläkepommia, niin jotain epäinhimillistä ratkaisua voisi kuvitella olevan tulossa jossain vaiheessa. Katsoin juuri myös The Purge -leffasarjaa, jossa Yhdysvalloissa murha ja muut rikokset ovat sallittuja ilman rangaistusta yhden yön ajan vuodessa. Menetelmän ansiosta rikollisuus on muina vuoden päivinä lähes olematonta. Aika karmiva tapa sekin.

Pidin kirjasta ja sen kerronnasta. Erityismaininnan ansaitsee Annastiinan Amimoni, Heath. :D En itsekään olisi valinnut esikuvaksi Brad Pittiä. Hologrammi oli aika mainio tapaus.

Osallistun tällä kirjalla 2020-2021 kouluhaasteen kohtaan 9. = elämänkatsomustieto, 11. = yhteiskuntaoppi ja 15. = kotitalous.
9. = Kirjassa pohditaan ihmisarvoa ja arvokasta vanhuutta, samaan aikaan kuin laki rajaa kaikki yli 75-vuotiaat Suomen kansalaiset kansalaisuuden ulkopuolelle, ja ihmisiä kehoitetaan juomaan myrkkymalja elämän päättämiseksi sitten kun aika on lain mukaan täysi.
11. = Vaaleja taisi kirjassa olla useammatkin, lähinnä eduskuntavaaleista oli puhe. Päähenkilö oli poliitikko, joka ajoi Lex 75 -lakia, jolla Suomen kansalaisuus rajataan kuuluvaksi alle 75-vuotiaille.
15.= Kirjassa kuvailtiin useasti, mitä oltiin syömässä. Alussa terveellistä ruokaa, esim. kananmunia, saksanpähkinöitä ja appelsiinimehua. Myöhemmin pikapuuroa, purkkipapuja ja suklaata sekä silakkapihvejä ja perunamuussia.

-solaria- sai tämän kirjan joululahjaksi, hyvää joulua!

Suuret kiitokset toivelistakirjasta, Vinya! :)

Tämä oli sujuvaa ja nopeaa luettavaa. Kirjan idea on sinänsä käytetty jo monta kertaa ennenkin, mutta tässä sitä oli mielenkiintoisesti käsitelty suomalaisesta näkökulmasta ja kytkettynä Suomen lähitulevaisuuteen. Leinon edellinen romaani Taivas oli minusta tylsä, mutta tämä imaisi mukaansa. En myöskään osaa päättää pidänkö kirjan erikoisesta ulkoasusta vai en. Muoviset kansipaperit tuntuvat käteen inhottavilta, mutta kirjan kansimaalaus taas on hieno. P.S. Mäkin pidin Heathista!
P.S.2 Kirja sopii Helmet-haasteen kohtaan 12 (kirjassa ollaan metsässä)

Kirja siirtyi seuraavalle lukijalle miitissä. :)

Uusi nimi, mutta dystopiat kiinnostaa!

Dystopioiden ystävä kiittää! Aivan mahtava kirja! Terävä ja filosofinen, raakaa aihetta kevensi se, että paikoin sai nauraakin. Huikean huomiokykyinen kirjoittaja.

Vastaavan ystäville suosittelen Markku Toivosen satiiriteosta Ihmisenveistäjät ja etenkin sen tekstä Hallitut lähdöt.

Lukuiloa!