Kettusen kirja
3 journalers for this copy...
WSOY, 1990.
”Ajatelkaa, jos te olisittekin aikoinaan vaihtunut synnytyslaitoksella. Te olisitte nyt joku aivan muu, itsellenne täysin tuntematon henkilö, jolla on väärät tuttavat ja mielipiteet …” ”Kettunen” on Markus Kajon ihmettelevä ja jupiseva toinen minä, omalaatuisista pakinoistaan jo monille tuttu. Jutuissaan Kettunen miettii asioita tavallisen ihmisen näkökulmasta ja saa monet seikat näyttämään riemukkaan päättömiltä. Tämän tästä lukija huomaa nauravansa itselleen, naapurilleen tai vaikkapa maaherroille, joiden pyhänä elämäntehtävänä on leikata seremonioissa silkkinauhoja poikki. Kettunen ei jätä ketään kylmäksi. Ellei sitten maaherroja …
Juttujen lisäksi kirjassa on kuvitus, jossa ei tunnu olevan sen kummempaa tolkkua.
Tätä hauskaa kirjaa lukiessa tuli ihan nostalginen olo. Muistan katsoneeni 1980-luvulla televisiosta Kettusta. Markus Kajolla on ihan omalaatuisensa tapa jäsentää ympäröivää maailmaa. Näitä riemukkaita ja mielikuvituksellisia juttuja oli viihdyttävää lukea.
”Ajatelkaa, jos te olisittekin aikoinaan vaihtunut synnytyslaitoksella. Te olisitte nyt joku aivan muu, itsellenne täysin tuntematon henkilö, jolla on väärät tuttavat ja mielipiteet …” ”Kettunen” on Markus Kajon ihmettelevä ja jupiseva toinen minä, omalaatuisista pakinoistaan jo monille tuttu. Jutuissaan Kettunen miettii asioita tavallisen ihmisen näkökulmasta ja saa monet seikat näyttämään riemukkaan päättömiltä. Tämän tästä lukija huomaa nauravansa itselleen, naapurilleen tai vaikkapa maaherroille, joiden pyhänä elämäntehtävänä on leikata seremonioissa silkkinauhoja poikki. Kettunen ei jätä ketään kylmäksi. Ellei sitten maaherroja …
Juttujen lisäksi kirjassa on kuvitus, jossa ei tunnu olevan sen kummempaa tolkkua.
Tätä hauskaa kirjaa lukiessa tuli ihan nostalginen olo. Muistan katsoneeni 1980-luvulla televisiosta Kettusta. Markus Kajolla on ihan omalaatuisensa tapa jäsentää ympäröivää maailmaa. Näitä riemukkaita ja mielikuvituksellisia juttuja oli viihdyttävää lukea.
Posti kuljettaa tämän Sikasäkki-kirjan toukokuulle.
Oho! Kettusta. Kiva! Odotin jotain romaania, mutta jututkin kelpaa. Eka sivu oli vastustamaton, eläkeiän odotus, jotta pääsee vastustamaan kaikenlaisia tekopirteitä tamburiinin soittajia ja pannulappujen virkkausta ja mitähän siinä nyt olikaan. Hauska mies on kyllä tämä Kettunen, kiitos kirjasta. Ja myös söpöstä possukortista!
Kettusen jutut kokonaisuudessaan eivät olleet niin hauskoja kuin odotin. Silloin tällöin nauratti.
Mukavaa, kun sain tämän nyt luettua loppuun.
Mukavaa, kun sain tämän nyt luettua loppuun.
Kiitos hyvästä miittiseurasta ja hauskoja hetkiä Kettusen kanssa!
Miitistä.
