Töpö ja Anton (in Finnish)
by Erich Kästner | Children's Books | This book has not been rated.
ISBN: Global Overview for this book
ISBN: Global Overview for this book
3 journalers for this copy...
Alkuteos: Punktchen und Anton
Suomentanut: Toini Jännes
Kuvittanut: Walter Trier
WSOY, 1954
Lasten toivekirjasto 2
152 s.
Töpö ja Anton kertoo ystävyksistä, jotka ovat tutustuneet hiukan epämääräisissä olosuhteissa, jos Töpön vanhemilta kysytään. Tomera Töpö on kävelykeppitehtaan johtajan, Herra Pokan tytär. Töpön äiti on puolestaan hienosteleva seurapiirirouva.
Päähenkilöistä:
Töpö on johtaja Pokan ainoa tytär Yksinäinen lapsi, jolle vanhemmilla ei tunnu olevan aikaa.
Johtaja Pokka on aina joko töissä tai sitten rouvansa kanssa menossa. Hän on kyllä lopulta hyvin isämäinen ja huolehtiva, kun lopulta saa silmänsä auki.
Rouva Pokka puolestaan ei ole ollenkaan äidillinen. Hän on illat huvitettelemassa tai sitten hän potee migreeniä.Tyypillinen karikatyyri hienostorouvasta.
Paksu-Bertta on keittäjä, hyväntahtoinen rouvasihminen.
Neiti Hurskainen, lastenneiti, jolla on salaisuus.
Anton Kesti, naapurin köyhä poika, Töpön hyvä ystävä
Rouva Kesti, Antonin äiti, jolta on leikattu vatsasta kasvi ja on tämän vuoksi vuoteenomana.
Suomentanut: Toini Jännes
Kuvittanut: Walter Trier
WSOY, 1954
Lasten toivekirjasto 2
152 s.
Töpö ja Anton kertoo ystävyksistä, jotka ovat tutustuneet hiukan epämääräisissä olosuhteissa, jos Töpön vanhemilta kysytään. Tomera Töpö on kävelykeppitehtaan johtajan, Herra Pokan tytär. Töpön äiti on puolestaan hienosteleva seurapiirirouva.
Päähenkilöistä:
Töpö on johtaja Pokan ainoa tytär Yksinäinen lapsi, jolle vanhemmilla ei tunnu olevan aikaa.
Johtaja Pokka on aina joko töissä tai sitten rouvansa kanssa menossa. Hän on kyllä lopulta hyvin isämäinen ja huolehtiva, kun lopulta saa silmänsä auki.
Rouva Pokka puolestaan ei ole ollenkaan äidillinen. Hän on illat huvitettelemassa tai sitten hän potee migreeniä.Tyypillinen karikatyyri hienostorouvasta.
Paksu-Bertta on keittäjä, hyväntahtoinen rouvasihminen.
Neiti Hurskainen, lastenneiti, jolla on salaisuus.
Anton Kesti, naapurin köyhä poika, Töpön hyvä ystävä
Rouva Kesti, Antonin äiti, jolta on leikattu vatsasta kasvi ja on tämän vuoksi vuoteenomana.
Musiikkitalon miittiin vie kirjan tie.
Lukuiloa!
Lukuiloa!
Kiitos tästäkin kirjasta, en voinut vastustaa.
Olipa tämä yllättävänkin hyvä. Välissä kursiivilla teemojen pohdiskeluja aikuisempaan makuun. Ei toki kovin yllättävää juonen kehittelyä ja hyvin stereotyyppisiä hahmoja. Migreeniä potevasta, lastaan laiminlyövästä äidistä lukiessa tuli mieleen, miten migreeni usein kuvataan vähän tuollaisena tietynlaisena luonteenpiirteenä ja muka-sairautena, migreeniä potevaa kohtaan ei tunneta myötätuntoa vaan hän vaan nyt itsekkäästi vetäytyy sitä potemaan, luultavasti päänsärky on vain tekosyy sille, ettei tahdo olla tekemisissä perheensä kanssa...
Annelis ja Tarya, Taavina ja Stinappi ovat ainakin tähän jo tutustuneet. Pohdin kenelle tätä tarjoaisin. Mielenkiintoisesti Lotta-Sofia Saahko mainitsee tämän kirjan eräässä kirjassaan eli tämä on ollut hänelle tärkeä kirja. Ja Töpön hahmo miellytti minuakin kovasti ja se miten hän heittäytyi leikin ja mielikuvituksen maailmaan ja oli myös ahkera ja rohkea auttamaan ystäväänsä.
Annelis ja Tarya, Taavina ja Stinappi ovat ainakin tähän jo tutustuneet. Pohdin kenelle tätä tarjoaisin. Mielenkiintoisesti Lotta-Sofia Saahko mainitsee tämän kirjan eräässä kirjassaan eli tämä on ollut hänelle tärkeä kirja. Ja Töpön hahmo miellytti minuakin kovasti ja se miten hän heittäytyi leikin ja mielikuvituksen maailmaan ja oli myös ahkera ja rohkea auttamaan ystäväänsä.
Otan kirjan mukaan tänään 9.9.23 Deliberiin, katsotaan löytyykö tälle uusi hyvä koti.
En ole varma, olenko joskus lukenut tämän - sen verran tutulta tuntuu, että luultavasti olen, lapsena. Saman kirjailijan "Pojat salapoliiseina" muistan hyvin ja "Lisen ja Lotten salaisuus" oli joskus lempikirjojani - olen lukenut sen niin moneen kertaan aikoinaan, että päätin kerran lukea sen saksaksi. Sujuihan se, kun tarina oli niin tuttu.
Luen tämän varmaaan syksyn tai talven aikana välipalaksi, kun muuten kaivoin lähiaikojen lukemiseksi kaikki tiiliskivet...
Luen tämän varmaaan syksyn tai talven aikana välipalaksi, kun muuten kaivoin lähiaikojen lukemiseksi kaikki tiiliskivet...
Mitähän tästä nyt sanoisin?
Vähän erilainen lasten-/varhaisnuorten kirja, juuri kursivoitujen välilukujen takia. Olisipa kyllä kiinnostava kuulla, mitä tämän hetken 8-12-vuotiaat tästä kirjasta sanoisivat.
Tykkäsin tästä kyllä ja luulen, että olisin tykännyt tästä juuri noin 10-vuotiaanakin. En edelleen muista varmaksi, olenko tämän lapsena lukenut vai en, mutta ehkä olen, koska olen lukenut muita Kästnerin kirjoja ja tosiaan varsinkin Lisen ja Lotten salaisuus oli suosikkejani.
Vähän erilainen lasten-/varhaisnuorten kirja, juuri kursivoitujen välilukujen takia. Olisipa kyllä kiinnostava kuulla, mitä tämän hetken 8-12-vuotiaat tästä kirjasta sanoisivat.
Tykkäsin tästä kyllä ja luulen, että olisin tykännyt tästä juuri noin 10-vuotiaanakin. En edelleen muista varmaksi, olenko tämän lapsena lukenut vai en, mutta ehkä olen, koska olen lukenut muita Kästnerin kirjoja ja tosiaan varsinkin Lisen ja Lotten salaisuus oli suosikkejani.
