Takakannesta:

"Edward sanoi, että olin hänen muusansa, hänen kohtalonsa. Ja hän oli minun. Siitä on kauan; se tapahtui eilen.

Rakastetun tarinankertojan ahmittava romaani sulkee lukijan maailmaansa. Ihmiskohtalot kietoutuvat toisiinsa yli ajan kahleiden. Jokirannan kartano suojelee salaisuutta, joka aukeaa vain niille, jotka osaavat kuunnella."

Työkaverille lainaksi.

Monitahoinen eri ajoissa kulkeva juoni, jossa esiintyi niin paljon ihmisiä ja nimiä, että välillä piti peruutella muutamia sivuja taaksepäin. Muuten aivan ihastuttava ja mukaansatempaava tarina.

Kirja palautui hyllyyni lukuvuoroaan odottamaan.

Tämän kirjan lukemisessa meni poikkeuksellisen pitkään, noin kaksi viikkoa, sillä kirjassa on yli 550 sivua tiivistä tekstiä.

Kokonaisuutena tämä on mielenkiintoinen tarina. Kiinnosti tietää mitä sinä kesänä vuonna 1862 todella tapahtui, mutta itse olisin oikaissut vähän mutkia ja tiivistänyt. Välillä oli hieman vaikea seurata tarinaa ja pysyä siinä mukana, sillä tarinassa on niin paljon eri henkilöitä (aina ei oikein tiennyt kenen näkökulmasta tarinaa kerrotaan) eivätkä aikahyppäyksetkään auttaneet asiaa. Luin aiemmin Kate Mortonin Kaukaiset hetket -kirjan ja siitä pidin enemmän kuin tästä.

Kirjan tapahtumat sijoittuvat Lontooseen ja muualle Iso-Britanniaan, jossa en ole käynyt, joten käy Tiiliskivi-haasteen kohtaan 9.

Tarjolle pks-miittiin.

Kauniskantinen tiiliskivi lähti matkaani miitistä, suosittelujen vuoksi. Paulanni taisi myös olla kiinnostunut. Kiitos kirjasta ja seurasta!