Oryx ja Crake
by Margaret Atwood | Science Fiction & Fantasy | This book has not been rated.
ISBN: Global Overview for this book
ISBN: Global Overview for this book
2 journalers for this copy...
Englanninkielinen alkuteos Oryx and Crake. Suomentanut Kristiina Drews. Otava, 2003.
Meren rannalla harhaileva Lumimies saattaa olla maailman ainoa eloon jäänyt ihminen. Seuranaan hänellä on heimo kuvankauniita klooneja, jotka syövät ruohoa, parittelevat vain kiima-aikoina ja palvovat jumalinaan Oryxia ja Crakea.
Kauan sitten Lumiehen nimi oli Jimmy ja hän kuului ystävänsä Craken kanssa hyväosaiseen eliittiin, joka asui biotekniikan suuryhtiöiden rakennuttamissa eristetyissä Piireissä. Muualla, ilmastonmuutosten, epidemioiden ja eriarvoisuuden riuduttamilla rahvaanmailla, elämä oli kaoottista.
Tässä geeniteknologian hallitsemassa maailmassa keinoruoat, uudet eläinristeymät ja ihmisten varaosia kasvattavat gemakot olivat arkipäivää, eikä toisinajattelijoita hyväksytty.
Kiehtovalla mutta vaarallisella tavalla Crakella oli edessään huikea ura geeniteknologian nerona. Hänen suunnitelmansa uudesta uljaasta maailmasta kietoutuivat niin Jimmy kuin salaperäinen Oryx, molempien miesten rakastettu.
Sitten jokin meni pahasti vikaan – ja Lumimies on ainoa joka tietää mikä.
Margaret Atwoodin utopia pohjautuu hiuksianostattavalla tavalla todellisuuteen, joka on meille liiankin tuttu. Olemmeko jo matkalla Oryxin ja Craken maailmaan?
Meren rannalla harhaileva Lumimies saattaa olla maailman ainoa eloon jäänyt ihminen. Seuranaan hänellä on heimo kuvankauniita klooneja, jotka syövät ruohoa, parittelevat vain kiima-aikoina ja palvovat jumalinaan Oryxia ja Crakea.
Kauan sitten Lumiehen nimi oli Jimmy ja hän kuului ystävänsä Craken kanssa hyväosaiseen eliittiin, joka asui biotekniikan suuryhtiöiden rakennuttamissa eristetyissä Piireissä. Muualla, ilmastonmuutosten, epidemioiden ja eriarvoisuuden riuduttamilla rahvaanmailla, elämä oli kaoottista.
Tässä geeniteknologian hallitsemassa maailmassa keinoruoat, uudet eläinristeymät ja ihmisten varaosia kasvattavat gemakot olivat arkipäivää, eikä toisinajattelijoita hyväksytty.
Kiehtovalla mutta vaarallisella tavalla Crakella oli edessään huikea ura geeniteknologian nerona. Hänen suunnitelmansa uudesta uljaasta maailmasta kietoutuivat niin Jimmy kuin salaperäinen Oryx, molempien miesten rakastettu.
Sitten jokin meni pahasti vikaan – ja Lumimies on ainoa joka tietää mikä.
Margaret Atwoodin utopia pohjautuu hiuksianostattavalla tavalla todellisuuteen, joka on meille liiankin tuttu. Olemmeko jo matkalla Oryxin ja Craken maailmaan?
Luin vuosia sitten Atwoodin kirjan Orjattaresi, joten piti löytää joku muu teos hänen tuotannostaan. Käteeni osui Oryx ja Crake eräällä porilaisella kirpputorilla.
Ihan aluksi on todettava, etten muistaakseni ole aikaisemmin lukenut kirjaa, jonka yhtäkään henkilöä en mielestäni pidä miellyttävänä.
Oryx ja Crake on dystopia niin kuin Orjatterisikin, mutta tällä kertaa keskitytään luontoon, eliöihin ja geeniteknologiaan, ja ennen kaikkea sen ylilyönteihin. Päähenkilön menneisyyden muisteloista löytyy yllättävän paljon yhtymäkohtia meidän nykyisyyteemme. Kirja on ensimmäinen osa MaddAddam trilogiaa. Taidanpa lukaista ne kaksi muutakin. Erittäin paljon ajatuksia herättävä kirja!
"Miksi hänestä tuntui, että nyt oli astuttu rajan yli, otettu peruuttamaton askel? Kuinka paljon oli liikaa, kuinka pitkälle pitää mennä että ollaan liian pitkällä?"
"Ihmiskunta on kuin eräänlainen hirviö. - Kuin jättiläisetana, joka armotta popsii kaikki planeetan muut eliölajit kitaansa."
Ihan aluksi on todettava, etten muistaakseni ole aikaisemmin lukenut kirjaa, jonka yhtäkään henkilöä en mielestäni pidä miellyttävänä.
Oryx ja Crake on dystopia niin kuin Orjatterisikin, mutta tällä kertaa keskitytään luontoon, eliöihin ja geeniteknologiaan, ja ennen kaikkea sen ylilyönteihin. Päähenkilön menneisyyden muisteloista löytyy yllättävän paljon yhtymäkohtia meidän nykyisyyteemme. Kirja on ensimmäinen osa MaddAddam trilogiaa. Taidanpa lukaista ne kaksi muutakin. Erittäin paljon ajatuksia herättävä kirja!
"Miksi hänestä tuntui, että nyt oli astuttu rajan yli, otettu peruuttamaton askel? Kuinka paljon oli liikaa, kuinka pitkälle pitää mennä että ollaan liian pitkällä?"
"Ihmiskunta on kuin eräänlainen hirviö. - Kuin jättiläisetana, joka armotta popsii kaikki planeetan muut eliölajit kitaansa."
Posti kuljettaa palkintokirjan (Maaliskuun kirjailija lukuhaaste) MMer:lle.
Oho mikä tiiliskivi! Mutta luulen kirjan tulevan nopeasti luetuksi, sen verran mielenkiintoinen aihe on ja kirjailija hyvä. Kiitos kirjasta.
