Kustannuskiila Oy, 1988.

Takakannesta:
"Tämä on Mirja Saarnille erilainen kesä. Mies on kuollut, yksinäisyys ja tarpeettomuuden tuntu ahdistavat. Hän tulee huomaamaan, miten suomalaisen kesämaiseman tyynen pinnan alla kulkee väkivaltaisen kuoleman yönmusta pohjavirta. Joku tahtoo hänelle pahaa – mutta kuka ja miksi? Eikö hän olekaan tuntenut miehensä salaisuuksia?
Yönmusta kesä on kypsän kirjailijan viisas jännitysromaani – kirja, jonka Aili Simojoki on halunnut kirjoittaa jo vuosia. Hän luo oivaltavan kuvan naisesta, joka lopultakin uskaltaa ottaa kohtalon omiin käsiinsä. Ihmiskuvaus on varmaa, jännitys kiristyy äärimmilleen – eikä mikään ole sitä, miltä ensin näyttä. Kotimaisessa jännityskirjallisuudessa ovat Aili Simojoen näkökulmat uusia - kokonaisuudessa on elämänviisautta, huumoria ja ymmärrystä kuin hänen suosituissa muistelmateoksissaankin."

*
Luettu maaliskuussa 2020.
Kirja oli aika ohut, vain 126 sivua. Jos se olisi ollut pidempi, olisi se varmaankin jäänyt kesken. Takakannen luonnehdinta "Yönmusta kesä on kypsän kirjailijan viisas jännitysromaani" tuntuu huvittavalle, niin kuin kirja monin paikoin muutenkin. Takakannessa puhutaan myös kirjan sisältämästä huumorista, mutta se huvittavuus, minkä itse kirjasta löysin, tuntui enemmänkin tahattomalta. Minusta kirjan tyyliä kuvaa hyvin kirjan ensimmäisestä kappaleesta löytyvä päähenkilön kommentti kuolleesta miehestään: "Olinko Jukalle tuki ja turva - vai pelkkä ansarikukka."

Toisaalta kirjan naivius toi mukanaan hellyttävää herttaisuutta pieniin kömpelyyksiin. Ja onhan kirjan julkaisusta jo melkoisesti aikaakin (1988), samoin kuin siitä mihin aikaan tarinat sijoittuvat. Sitä on vaan niin vaikea muistaa että se tarkoittaa yli 30 vuotta. Itse olen syntynyt 1970-luvun alkupuolella ja 1980-luvun loppu tuntuu ihan muutaman vuoden takaiselta ;)

Arvontapalkintona eteenpäin. Hyviä lukuhetkiä!

Kiitos. Tykkään näistä vanhemmista ja juuri vähän naiveista dekkareista.

Tämä oli aivan verrattoman lapsellinen ja kömpelö dekkari. Omassa lajissaan suorastaan hauskaa luettavaa. En suosittele jännittävien dekkareiden ystäville.

Vien tarjolle miittiin, josko joku kiinnostuisi vähän vähemmän tunnetun kirjailijan dekkarista.
Lukuiloa!

Otin kirjan mukaan miitistä.

Tartuin kirjaan, kun etsin Ohukaisesta paksukaiseen -haasteeseen sopivaa kirjaa. Kuvittelin tämän olevan nopealukuinen, mutta kaikessa jahkailussaan tässä tuhraantui koko viikko.

Tarina oli vähän puolivillainen, kädenlämpöinen ja henkilöt jäivät aika mitäänsanomattomiksi. Toki henkilöitä marssitettiin mukaan sellaisella tahdilla, että vähempikin olisi riittänyt.

Kirja jää hotellin kirjahyllyyn. Onnea löytäjälle ja lukuiloa!