Sumuista, tuulenpieksemää saarta pitää hallussaan new age -liike. Sen karismaattinen johtaja Franz Oswald on kehittänyt ViaTerra-opin, jonka pitäisi tuoda sielulle rauha ja saattaa kehokin tasapainoon. Liike vetää magneetin tavoin puoleensa julkkiksia ja vallanpitäjiä.

Liikkeen opetukset kiehtovat myös juuri yliopistosta valmistunutta Sofia Baumania, joka ihastuu Oswaldiin ja hyväksyy lahkon työtarjouksen. ViaTerran tarkasti vartioiduilla tiluksilla Sofialle alkaa kuitenkin hitaasti valjeta, miten suuria uhrauksia kuuliaisuus vaatii.

Kesän päättyessä ja syyssumun ympäröidessä saaren Sofia ymmärtää joutuneensa mukaan lahkoon, jonka julkiset kasvot ovat toiset kuin mitä hän saarella näkee. Mitä lähemmäs sisäpiiriä Sofia kulkeutuu, sitä enemmän hän katuu päätöstään. Pian lahkon alueen ympärille on noussut piikkilanka-aita, kännykät on kerätty pois ja tie takaisin normaaliin elämään on suljettu. Kukaan ei nimittäin ole koskaan jättänyt ViaTerraa.

Kiitos toivekirjasta!

Osallistun kirjalla bc-foorumin Suomi mainittu-haasteeseen. Sivulla 446 mainitaan: "Mies puhui matalalla äänellä ja hänellä oli suomalainen korostus."

Syy miksi kiinnostuin tästä kirjasta juontaa Paul Therouxin dokumentista, jossa käsiteltiin skientologiaa. Sitä kautta sain tietää Mariette Lindsteinistä ja googlettelin hänen tarinaansa enemmänkin.
Minua kiehtoi hyvin paljon se, mikä saa ihmisen lankeamaan johonkin uskontoon tai/ja kulttiin.
Odotin tältä kirjalta enemmän faktatietoa kuin fiktiivisyyttä. Odotin myös, että tämä olisi jännittävämpi. Monta kertaa lukiessani kyllästyin samojen asioiden pyörittämiseen. Vasta loppusuoralla kirja muuttui jännittävämmäksi, mutta ei pelastanut kokonaisuutena lukukokemusta. Luin tämän ohella muita kirjoja, koska suoraan sanoen välillä tympäännyin kerrontaan ja toistoon.
Lindsteinin olisi ehkä pitänyt kertoa suoraan oma tarinansa, se olisi ehkä toiminut paremmin.
Tämän Lahko-sarjan seuraava osa, Tuomiopäivä on minulla jo odottamassa, mutta tuskin siihen tartun ainakaan heti. Tämän pokkarin lopussa on lukunäyte seuraavasta osasta ja se kyllä herätti vähän kiinnostusta.
Yksi syy, mikä myös vaikutti jollain lailla mielenkiintoni lopettamiseen, oli tapahtumapaikka. Niin paljon tarinoita on jo sijoitettu saarelle, jylhien kallioiden äärelle, että se alkaa kokea jo inflaatiota minun kokemusmaailmassani.

Etsii uutta lukijaa miitistä. Jää museon bc-hyllyyn, jos ei kukaan ota mukaan.
Jännittäviä lukuhetkiä!

Margih tuuppasi tämän Pukstaavi-miitissä mun pinooni kysymättä ja yllättäen. Mitään en tunnusta!