Linna
Registered by 
duffeli
of Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland on 12/17/2019
This Book is Currently in the Wild!
duffeli of Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland on 12/17/2019 This Book is Currently in the Wild!
5 journalers for this copy...
Suosittu kansanedustaja joutuu vastuuseen tekosistaan – menneisyyttä ei voi enää paeta.
Pertti Pekkala, julkisuutta rakastava ”melkein ministeri” on kutsunut tuttaviaan Savonlinnan oopperajuhlille. Casinon terassilla Pekkala törmää vanhoihin luokkatovereihinsa ja riemu on suuri. Myöhemmin torilla Pekkala järkyttyy nähdessään poikansa Petrin myymässä vaatteita. Poikansa, jonka kanssa hän ei ole vuosikausiin ollut tekemisissä.
Kesän mentyä eletään jo kiihkeää politiikan syksyä, sillä presidentinvaalit lähestyvät. Tilanteiden tiivistyessä menneisyys tunkee väkisin esiin. Kuka teki kenelle mitä? Myös Anna Laineen elämä heilahtaa raiteiltaan kun on-off-rakkaus Jyri palaa Kenian komennukseltaan.
Pertti Pekkala, julkisuutta rakastava ”melkein ministeri” on kutsunut tuttaviaan Savonlinnan oopperajuhlille. Casinon terassilla Pekkala törmää vanhoihin luokkatovereihinsa ja riemu on suuri. Myöhemmin torilla Pekkala järkyttyy nähdessään poikansa Petrin myymässä vaatteita. Poikansa, jonka kanssa hän ei ole vuosikausiin ollut tekemisissä.
Kesän mentyä eletään jo kiihkeää politiikan syksyä, sillä presidentinvaalit lähestyvät. Tilanteiden tiivistyessä menneisyys tunkee väkisin esiin. Kuka teki kenelle mitä? Myös Anna Laineen elämä heilahtaa raiteiltaan kun on-off-rakkaus Jyri palaa Kenian komennukseltaan.
Mukavaa ja leppoisaa kesäluettavaa. Kirja oli kovasti ajassa ja paikassa kiinni. Puolitosissaan rupesi närkästyttämään hoikkuuden ihannointi ja ”pullukoiden” halveeraus — onko muissakin Pakkasen kirjoissa ollut sama? En ole ennen tainnut kiinnittää huomiota.
Mitäköhän muuten Pakkanen saa irti koronakeväästä? Mielenkiinnolla odotan.
Kolmoishaaste:
Kirjassa mainitaan useampia sekalaisia kolmosia: Riitan kolme lasta, ”mummoklubi” eli kolmen hengen naisseurue, kolme valokuvaa puurasiassa, kolme puhelinsoittoa, kolme ovikellon pärähdystä, kolme pientä sanaa, kolme vuotta, 33-vuotias, kolmanneksi ylimpänä oleva uutinen, kolme asuntoa, kolmas arvaus — ja saattoi niitä jokunen muukin olla.
Seuraavaksi Flower78:lle toivelistahipan kautta.
Mitäköhän muuten Pakkanen saa irti koronakeväästä? Mielenkiinnolla odotan.
Kolmoishaaste:
Kirjassa mainitaan useampia sekalaisia kolmosia: Riitan kolme lasta, ”mummoklubi” eli kolmen hengen naisseurue, kolme valokuvaa puurasiassa, kolme puhelinsoittoa, kolme ovikellon pärähdystä, kolme pientä sanaa, kolme vuotta, 33-vuotias, kolmanneksi ylimpänä oleva uutinen, kolme asuntoa, kolmas arvaus — ja saattoi niitä jokunen muukin olla.
Seuraavaksi Flower78:lle toivelistahipan kautta.
Hyviä lukuhetkiä!
Kiitos, kiitos! Kuriiri syö kuormasta, kuten tapana on. Minulle tuli mieleen äsken kirjaa lukiessani, että Anna Laineen hyvä ellei suurenmoinen ja lihottamaton syöntikyky on salaa Outi Pakkasen toiveuni. Hän itse joutuu varmasti suuresti rajoittamaan syömisiään, kun on niin hoikkana ellei suorastaan laihana pysynyt.---
Tässä kirjassa on monia tuttuja paikkoja jo mainittu. Ne tuovat muistoja mieleen. Kerimäen kirkossa vieraillaan sisällä. Me katselimme vain ulkopuolelta 1979 ja suorastaan ajoimme vain ohi 1992.
Punkaharju ja Retretti mainitaan myös. Kerran käytiin Retretissä (1979) ja sieltä jäivät mieleeni modernit taideteokset, jotka näyttivät olevan kyhätty kokoon roskiksesta ja tunkiolta löydetyistä aineksista. Olisi kiva nähdä ne nyt, jos vaikka ymmärtäisin niitä jo paremmin arvostaa. Kuvia niistä en ottanut.
Olavinlinnassa kävin eka kerran heinäkuussa 1971 ollessani tulevan veljenvaimon Maaran kanssa kuukauden pyöräretkellä. Retki huipentui Kaustisen kansanmusiikkifestareille, mutta ensin kuunneltiin oopperaa. Savonlinnan leirintäalue oli linnan lähellä kalliolla veden toisella puolella. Siellä istuimme iltahämärissä ja kuuntelimme illan esitystä. Sittemmin leirintäalue siirrettiin muualle. 1992 käytiin koko perheen voimin Savonlinnassa.
Kirjassa odotellaan Putinia Savonlinnaan. Heinäkuussa 2017 satuimme olemaan Petroskoissa, kun Putin poikkesi siellä matkallaan Savonlinnaa kohti. Ihmettelinkin aluksi miksi Rautatieasemalla oli sekä tv-yhtiöiden että lehtiyhtiöiden kuvausautoja. Viiden jälkeen yliopiston lähelle kadunvarteen alkoi kerääntyä poliiseja ja ihmisiä Putinia odottamaan. Me lähdimme syömään.
Asuin Lauttasaaressa Saunaseuran lähellä puoli vuotta 1963. Paljon on siellä muuttunut sen jälkeen. Kirjassa vilisee kuitenkin paljon tuttuja paikkoja. Erottajalla oli bussin päätepysäkki, mutta oliko bussin numero 20, paremmalta kuullostaa 21. Jospa niitä oli kaksi. Käytin bussia päivittäin käydessäni iltaoppikoulua Kalevankadulla. Koulu on nykyään Ressun iltalukio. En löytänyt parempaa kuvaa 2015 puretusta ufon näköisestä vesitornista.
Kirjassa kuljetaan Bulevardilla ja käydään Ekbergin kahvilassa. En ole tainnut tuossa käydä koskaan. Olen vain ihaillut näyteikkunoita. Pari vuotta sitten siellä oli hienoja piparkakkutaloja. Iltakouluaikaan 1960-luvulla liikuimme koulukavereiden kanssa paljon näillä seuduilla. Ekberg taisi olla liian kallis ja hieno meille. Me kävimme Primulassa ja Eholla ja Sokoksen alakerran kahvilassa, josta sai jäätelösoodaa ja hienoja jäätelöannoksia. Ne kahvilat ovat hävinneet kauan sitten.Kouluhaaste: Tässä kirjassa syödään kaiken aikaa. Savonlinnassa maistuvat kalaruoat: muikkuja, savulohileipiä, lohikeittoa jne. Lörtsykin kelpaa. Kelpaisi minullekin omenalörtsy vaikka heti. Anna tekee muun muassa juustopalleroita ja marokkolaista ruokaa, jotka selostetaan melko hyvin mutta tarkkaa reseptiä ei anneta. Ruoalla ja syömisellä on huomattava osa tarinassa. Melkein tulee Montalbano mieleen.
Kiitokset toivelistakirjasta, duffeli! Sain tämän kirjan tänään postilaatikkoon toimitettuna - suuret kiitokset, Annelis! Ja kiva, että olit itsekin lukenut tämän kirjan ja lisännyt tähän valokuvia.
Outi Pakkasen tapaan viihdyttävä ja kevyt dekkari (vai voisiko jopa sanoa kevytdekkari? :D). Kieltämättä ihmettelin, että onkohan tämä dekkari ollenkaan, kun rikoksesta ei ollut tietoa kuin vasta luettuani kirjaa aika pitkälle. Tulihan se sitten sieltä ja se kyllä selvisikin sitten aika nopeasti, kun ei sivuja ollut paljon jäljellä. :D Joka tapauksessa oli mukavaa jälleen käydä edes kirjan muodossa Helsingissä, kun en ole siellä käynyt 11.3.2020 jälkeen!
Lisää Pakkasta Saka74:lle. Mukavia lukuhetkiä!
Kiitos tästäkin Pakkasen teoksesta!
Otin tämän luettavakseni, koska halusin lukea vielä muutaman kirjan outan Rakennushaasteeseen. Tuntuu, että vanhemmat Pakkasen kirjat ovat hieman parempia, sillä niissä ei joudu odottelemaan rikosta näin pitkään. Ensimmäiset 50 sivua olivat suorastaan tylsiä, mutta sen jälkeen viihdyin todella hyvin kirjan parissa. Oli todella mukavaa, kun kirjassa oltiin Helsingin lisäksi melko paljon Savonlinnassa ja sen ympäristössä. Monissa kotimaisissa dekkareissa ollaan Suomen suurimmissa kaupungeissa, joten tämä oli virkistävä poikkeus. En oikein tiedä, mikä näissä Pakkasen dekkareissa minua koukuttaa. Yleensä jätän tällaiset ihmissuhdesotkuja painottavat dekkarit kesken, mutta Pakkasen kirjat luen aina loppuun.
Tämä kannatti lukea loppuun jo senkin takia, että sivulla 297/303 kerrotaan entisestä pääministeristä, joka on häipynyt Luxemburgiin. Maa puuttui vielä Delennan maahaasteesta. En ole siellä käynyt, mutta mielelläni kyllä kävisin.
Tämä kannatti lukea loppuun jo senkin takia, että sivulla 297/303 kerrotaan entisestä pääministeristä, joka on häipynyt Luxemburgiin. Maa puuttui vielä Delennan maahaasteesta. En ole siellä käynyt, mutta mielelläni kyllä kävisin.
Miittiin tarjolle. Hyviä lukuhetkiä!
Pakkasen kirja lähti miitistä mukaani. En välttämättä lue tätä itse, mutta lupasin vapauttaa Savonlinnaan, jonne nähtävästi kirjan tapahtumatkin sijoittuvat.
Päädyin sittenkin lukemaan tämän Pakkasen kirjan, sillä helteen uuvuttamat aivoni eivät nyt pysty vastaaanottamaan mitään syvällisempää. Pakkanen ei ole ollut juuri lukusuosiossani, sillä lukemieni perusteella hänen kirjansa ovat olleet tylsähköjä ja jännityshän niistä on tyystin puuttunut.
No, Linnasta kuitenkin tykkäsin. Suurin syy tähän saattaapi olla se, että tapahtumat sijoittuvat osin niin rakkaaseen Savonlinnaan.
Voi niin monta läpeensä tuttua paikkaa, ruokaa, herkkua ym mainittiin kirjassa, että meinasin ihan herkistyä.
Juonikin kulki jouhevasti ja henkilökaarti oli mielenkiintoinen. Pertti Pekkala oli kuin hiljattain menehtynyt kokoomuksen julkkiskansanedustaja. Loppu oli yllättävä mutta mieluinen.
Kiitos miittikaverit, että houkuttelitte minut ottamaan mukaani tämän ihan mukavaksi osoittautuneen kirjan!
No, Linnasta kuitenkin tykkäsin. Suurin syy tähän saattaapi olla se, että tapahtumat sijoittuvat osin niin rakkaaseen Savonlinnaan.
Voi niin monta läpeensä tuttua paikkaa, ruokaa, herkkua ym mainittiin kirjassa, että meinasin ihan herkistyä.
Juonikin kulki jouhevasti ja henkilökaarti oli mielenkiintoinen. Pertti Pekkala oli kuin hiljattain menehtynyt kokoomuksen julkkiskansanedustaja. Loppu oli yllättävä mutta mieluinen.
Kiitos miittikaverit, että houkuttelitte minut ottamaan mukaani tämän ihan mukavaksi osoittautuneen kirjan!
Journal Entry 18 by 
Tyrnimarja
at Pääkirjasto Joeli in Savonlinna, Etelä-Savo / Södra Savolax Finland on Tuesday, July 5, 2022
Tyrnimarja at Pääkirjasto Joeli in Savonlinna, Etelä-Savo / Södra Savolax Finland on Tuesday, July 5, 2022
Released 1 yr ago (7/6/2022 UTC) at Pääkirjasto Joeli in Savonlinna, Etelä-Savo / Södra Savolax Finland
WILD RELEASE NOTES:
Kirja vapautuu Savonlinnan Joeliin 6.7.22. Leppoisia lukutuokioita löytäjälle!
