Helsinki : Tammi 2007. Nidottu, 89 sivua.
Kannen suunnittelu: Laura Lyytinen.




Takakansi:

Sininen seinä vailla silmiä,
jouset yhtyvät vaikenevaan aamuun.

Kaikki alkaa uudelleen, elämä vyöryy päälle,
se on torimyyjän kukkurainen hedelmäkärry,
se käy kanssasi kauppaa,
se haluaa antaa kaiken ja ottaa kaiken,
vai onko se, loppujen lopuksi, sama asia?

Kissa värjöttelee verannan kaiteella.
He tappelevat hänestä, repivät toistensa korvia,
kynnet kuin linkkuveitset, terävät hampaat,
rynnäkkökiväärit, rypälepommit ja granaatinheittimet
eikä hän valitse heistä kumpaakaan.
What a bitch!

(osa runosta)

Kuka naisten korsetin lopulta kiristää? kysyy romaaneistaan tunnettu Marjaana Aumasto ensimmäisessä runokokoelmassaan What a bitch. Aumasto on syntynyt 1958 Virroilla. Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa kotimaista kirjallisuutta, filosofiaa, sosiaalipsykologiaa sekä naistutkimusta ja valmistunut humanististen tieteiden kandidaatiksi. Kirjoittamisen ohella hän toimii osa-aikaisena nuorisotyöntekijänä. Hänellä on kaksi lasta. Marjaana Aumaston edellinen teos on romaani Zaida (2004).

---

Hieman minua mietityttää tuo runossa mainittu granaatinheitin: voisiko olla mahdollista, ettei kyse olekaan ajatus- tai kirjoitusvirheestä, voisiko? Vähän epäilen, mutta parasta kai lukea kirja ensin ja päättää vasta sitten. (Tulikin juuri istuttua Sirpakassa kuuntelemassa mm. eräänkin nuoren miehen omintakeisesta kielenkäytöstä/sanavalinnoista.)

Marjaana Aumasto Tammen sivuilla
Aumasto, Marjaana Kirjasammossa
Marjaana Aumasto Wikipediassa

What a bitch Kirjasammossa
Tunnistettava naishahmo Turun Sanomissa
Esittelyssä Marjaana Aumaston runokirja What a bitch Kirjasammossa

Kokoelmallinen naisen runoja naisesta ja mitä todennäköisimmin naiselle. Runoja siitä, miten naista mitataan ja millaisia vaatimuksia hänelle asetetaan. Ja tietysti myös siitä, miten hän itse pyrkii tuohon toisten määrittelemään täydellisyyteen. Minun on vaikea samastua näiden runojen naiseen, en oikeasti edes halua tehdä niin. Ja siitä sitten jouduinkin ojasta allikkoon: tunnen paineita siitä, että naislukijana minun pitäisi innostua tästä kokoelmasta. En vain mahtunut siihenkään muottiin. Koin kokoelman tosin aika lailla ahdistavana mutta en niinkään naisena kuin runonlukijana. Pieni fontti, pienehköt rivivälit, pitkät rivit ja runot sekä aikamoisen täydet sivut saavat minut ahdistumaan. Haluan tilaa hengittää. What a Bitch ei oikein suonut sitä. No, ehkä sekin kuvaa naisen elämää; ehkä Aumasto näki tarpeelliseksi tunkea mahdollisimman paljon sanoja kustantajan suomaan tiukkaan korsettiin.

What a Bitch
Eihän sille kelvannut miehinen Runoreppu-seura; se tekee matkaa itsekseen vaikka lähtikin liikkeelle samaan aikaan herratrion kanssa. Saapas näkee, saapuvatko perille samaan aikaan. Lukemisen iloa!

Kiitos! Kaikki matkalaiset saapuivat perille samalla postilaatikon luukun heilahduksella :) Tämä olikin näköjään (tahaton) täsmävalinta, sillä lainasin tämän kirjan viime vuonna kirjastosta, kun etsin naisen elämää käsitteleviä runoja kirjallisuusterapiaryhmiä varten. Taisin silloin ajatella, että tämän voisi hankkia omaankin hyllyyn – tästä nimittäin löytyy hyvää materiaalia! Voi olla, että tämä siis jää ainakin hetkeksi pysyväiskokoelmaani.