Uusi kirjakerho, 5. painos, 1978.

Takakannesta:
"Kaikki alkaa ystävysten kinasteltua ulkoilusta ja kestävyydestä patikkaretkellä. Toiset vakuuttava, että erämaassa tarvitaan vankkaa kuntoa ja kokemusta, toiset taas uskovat voivansa lähteä patikoimaan koska hyvänsä. Kaija ja Heikki suutahtavat ystäviensä vähättelystä ja päättävät todistaa erämieskykynsä. Valma ja Paavo liittyvät urhoollisten lähtijöiden seuraan. Edessä on kahdeksankymmenen kilometrin Karhunkierros Lapissa. Pian he saavat kuitenkin todeta, että erämaa saattaa tarjota runsaasti yllätyksiä, siellä taivaltaminen on kaikkea muuta kuin romanttista puistokävelyä.
Ystävykset joutuvatkin myöntämään, että kunto ehkä kestäisi mutta kuinka käy sydämen, kun amor innostuu lähettelemään nuoliaan!"

***
Kevyttä lukemista, paikoin huvittava liittyen 1970-luvun maailmaan. Esim. teinin suusta: "Näiden järjestäminen kesti niin kauan etten ehtinyt tyhjentää edes piimälasillista." (s. 13) Eipä ollut latteja ja smoothieita silloin :D

Ihan uusi sana minulle oli "jalkuimet", yksikössä "jalkuin", mikä piti tarkistaa ihan kotus.fi-sivustolta murresanakirjasta eli jalkineita tarkoittaa (s. 46-47).

Autiotuvista löytyvät hellat olivat kirjan mukaan merkiltään Rapideja (s.225). Rapid löytyy myös vanhempieni kesämökiltä ja nimi on jäänyt mieleen siksi, että ainakaan se yksilö ei todellakaan ole "rapid", vaan erityisen hidas lämpiämään :)

Ala-aulan vaihtokärryssä. Hyviä lukuhetkiä!