30-vuotiaan tekijän ällistyttävä debyytti: kahdeksan suurenmoista novellia, joiden henkilöt ovat kaukana kotoa. He ovat maahanmuuttajia tai emigrantteja, jotkut Yhdysalloissa, toiset Venäjällä tai Georgiassa. Eksyksissä, yksin, rakkautta vailla. Krasikovin proosa on täsmällistä, hänen tarinansa monivivahteisia ja sävykkäitä.

"Krasikov on yhtä hyvä kuin Junoz Diaz ja Jhumpa Lahiri." (Miami Herald)

Tuplakappale, toinen jää hyllyyni lukuvuoroaan odottelemaan.

Tmarju-miittiin tarjolle

Muoks. Minimiitistä ei löytynyt tälle uutta lukijaa. Ei kun uutta matoa koukkuun!

Hyvää (pikku)joulua!

Kiitos paketista ja pikkujoulumiittiseurasta. Avasin paketin heti. Kirja vaikuttaa lupaavalta!

Hippa Tarya!

Enää yksi novelli lukematta. Kirjalle sattui vesivahinko, kun tiputin kassini ja lasinen vesipullo hajosi. Siksi kansipaperi takana kupruilee. Tuosta hajonneesta vesipullosta muistui mieleeni psalmi 31, jota olen kuullut ukrainalaisten kristittyjen ja juutalaisten rukoilevan ja pyytäneet rukoilemaan päivittäin. Jae 15 kuuluu "Minä olen unhottunut ihmisten mielistä kuin kuollut, minä olen kuin rikottu astia."
Kirjan kirjoittaja on syntynyt ukrainalais-georgialaiseen perheeseen Ukrainassa ja käynyt koulua Tbilisissa Georgiassa. Hän on muuttanut Yhdysvaltoihin 1987.
Tässä kirjassa mainitaan Georgia muutenkin kuin kirjailijan esittelyssä. Siellä en ole matkustanut koskaan. Tämä siis muistiin Matkustan ympäri maailmaa -haastetta varten.

Oli kyllä hyvä. Näiden novellien pienoismaailmoihin pystyi astumaan sisään ja henkilöt tuntuivat aidoilta. Tunteille ei ole kovin paljon tilaa, elämällä on tiukat reunaehdot ja periaatteista joutuu tinkimään. Tunnelma säilyi samankaltaisena novellista toiseen. Kerronta kiinnittyy yksityiskohtiin ympäristössä ja ihmisten käytöksessä hienovireisellä tavalla. Takaliepeessä kirjailija kertoo, miten hänen rakastamansa kirjailijat osaavat kerrostaa henkilöihinsä sosiaalisten ja historiallisten muutosten painon ja mielestäni Krasikov onnistuu itsekin tässä tehtävässä. Joskus, kun luen novelleja, petyn siihen, että ne loppuvat jotenkin kesken. Nämä novellit olivat riittävän pitkiä ja kokonaisia, ei jäänyt tarvetta tietää lisää siitä, mitä ihmisille tapahtuu. Novellin tarjoama näköala riitti.

Tarya sai tänään tämän kirjan, jolla hänet hippasin toivelistahipassa. Kiitos, kun innoitit tarttumaan tähän kirjaan!

Hyvää vappua ja kevättä!

Jälkijättöisesti nostan tämän kirjan Ukraina-haasteen sisälle, kirjailijan ja myös tapahtumapaikkojen vuoksi.
Ukraina <3

Tämä kirja vaikutti – ja vaikuttaa – varsinaiselta aarteelta tässä maailmantilanteessa, kiitos toivelistakirjasta sekä sen tuomisesta minulle! Kiitos myös vapautuspussista :) En ollenkaan ollut huomannut, että kaikki suomenkieliset vapautuspussini ovat maalla ja täällä kotona on vain englanninkielisiä. Niinpä Runebergin patsas sai tänään kirjansa tavallisessa minigripissä ;)

Mukavaa kevään jatkoa Sinulle!

Olin tätä kirjaa jo aiemmin jossain välissä aloitellut, mutta väliin tunki kiireellisempiä luettavia. Tänään aloitin sitten uudelleen alusta. Vapaapäivänäni odottelin kahvilassa kirjaston avautumista (se avataan ma–pe klo 11), merkinnän kuva on sieltä.

Luin kirjan loppuun toissapäivänä, loput eli suurimman osan siitä melkeinpä yhteen pötköön. Pidän novelleista ylipäätään ja nämä olivat minusta oikein onnistuneita. Krasikov kirjoittaa sujuvasti ja nämä lyhyet tarinat antavat välähdyksen aivan toisenlaisista elämäntilanteista ja maailmasta kuin mitä me täällä Suomessa elämme ja koemme.

Entisten neuvostotasavaltojen lähihistoria alkoi kirjan myötä kiinnostaa. Ukrainan nykytilanteen toki tiedämme, terroristivaltio Ruzzian raakalaismaista hyökkäyssotaa, sotarikoksia ja kansanmurhaa on ukrainalaisten urhean puolustautumisen takia kestänyt jo yli vuoden, mutta sodan takia myös muun muassa Moldova ja ryzzien turvapaikaksi mainittu Georgia ovat olleet mediassa esillä.

Jostain muualta, varmaankin tv-sarjasta, olen kuullut/nähnyt tuon slaavilaisen tavan aina istua rauhassa ennen matkallelähtöä. Tässäkään ei käynyt ilmi syy perinteen taustalla ;)

Pientä huolimattomuutta suomennoksessa oli, Thomaz oli välillä Thomas ja Žitomir taas Zhitomir. Em. ukrainalaiskaupungin nimen oikea kieliasu lienee Žytomyr. Jotain epätarkkuuksia oli itse tarinassakin, mutta ei häiritsevästi. Kirjaan on suomentajan nimi unohdettu painaa, mutta kustantajan sivuilla hänet sentään mainitaan. Kääntäjä on Helene Bützow – jonka sukunimi tosin on siellä väärin kirjoitettuna..

Ikäviä mielleyhtymiä ja ajatuksia tuli niin Sberbankista (putinisti, raukkamainen Esko Aho) kuin ortodoksipapista (suorastaan saatanallinen patriarkka Kirill, joka hurmiossaan kannustaa murhaamaan mahdollisimman monta ukrainalaista). Siksi tämä ei ollut otollinen aika lukea tätä, mutta minkäs teet. Maailmanjärjestys on nyt muuttunut perustavanlaatuisella tavalla – jos ei pysyvästi niin ainakin kymmeniksi vuosiksi – ja luulenpa, että ryzzien karmeudet 24.2.2022 alkaen pysyvät muistissa lopun ikää. Somessa on helppo seurata tapahtumia livenä 24/7.
Slava Ukraini!

Krasikovilta ei liene suomennettu muuta, mutta lisäsin toivelistalleni hänen toisen kirjansa The Patriots.
Krasikovin sivut

Osallistun kirjalla Ukraina-haasteeseen. Ukrainassa syntynyt Krasikov on ukrainalais-georgialainen ja kirjassa mainitaan Žytomyrin lisäksi Odessa.
<3 Ukraina

Arvelin, että tämä saattaisi kiinnostaa.. ;)

Kannatti pari päivää sitten lisätä toivelistalle haasteista vielä puuttuviin kohtiin sopivia kirjoja 😃 Torstai-aamuna geokätköily-miitissä sain kassillisen täsmäkirjoja! Kiitos, Tarya!

Alkujaan ukrainalais-georgialaisen kirjailijan* esikoisteos. Novellikokoelma, lähinnä maahanmuuttajista Amerikkaan. Ei iloinen kirja.
Helmet: 9 (kirjailija kuuluu vähemmistöön, ja kirja kertoo tästä vähemmistöstä; itäeurooppalainen emigrantti Amerikassa)
Popsugar: 4 tai 35
Pohjoinen: 13 (ukrainalaisen kirjailijan teos *)

Tämä on jo viime vuoden puolella tullut minulle, Raahen kirjamessuilta tai jostain muualta? Kiitokset kierrättäjille!