Rikun koti oli tunnelmallinen talo. Siinä oli paljon tilaa ja monta jännittävää soppea, uudenaikainen vannahuone ja lavuaari. Olipa siellä myös kammesta veivattava gramofoni ja seinäpuhelin. Verannalta päästiin natisevia portaita Rikun omaan vinokattoiseen huoneeseen.

Paitsi koti, Rikun elämän keskipisteitä olivat koulu ja koulutoverit ja erityisesti omaperäinen opettaja Nappineiti.

Riku viihtyi koulussa, vaikka ei ihan heti oppinutkaan lukemaan ja vaikka toiset pojat aluksi kiusasivat herkkää ja vähän arkaa Rikua mammanpojaksi. Erityisesti Valtteri piti tapanaan toisten härnäämistä, mutta varsinkin vierustoveristaan Hanneksesta ja myöhemmin vieraasta kaupungista muuttaneesta Liisasta Riku sai hyvät ystävät.

Riku ja Nappineiti kertoo viehättävästi ja hauskasti pienen koulupojan maailmasta isoisän lapsuudenaikaan. Viidenkymmenen vuoden takaiset tunnelmat elävät aitoina tämän kirjan sivuilla.

Kuvat: Elina Vanninen

Weilin+Göös 1985

Lehtosen kirjan voi napata luettavakseen Vekkilän maitolaiturilta :) Osallistun kirjalla MMerin Uutta ja vanhaa -vapautushaasteeseen.

Hyviä lukuhetkiä kirjan löytäjälle!