Alkuteos Precious and grace, 2016. Suomentanut Outi Järvinen, Otava 2018. Seven-pokkari 2019. Mma Ramotswe tutkii -sarjan 17. osa. 347 sivua.

Takakannesta:
"Miten Naisten etsivätoimisto nro 1:n kimurantti tapaus ratkeaa, kun Mma Ramotswen ja Mma Makutsin tutkintalinjat johtavat eri suuntiin? Ja entäpä jos he ovat molemmat väärässä? Jotkin salaisuudet on hyvä jättää menneisyyteen."

Voitin kirjan Facebookissa Seven-pokkareiden arvonnassa :)

Olen pitänyt tästä sarjasta leppoisana välipalalukemisena, mutta nyt tuntui - kuten jo parin edellisen kohdalla - että alan ehkä kyllästyä tähän sarjaan. Mietin myös, onko näille kirjoille oikeastaan dekkari/jännityskirjallisuus/rikoskirjallisuus edes oikea luokitus. Onhan näissä toki aina jonkinlaista etsivätyötä, etsiväsarja kun on, mutta aika pieniä rikoksia näissä joskus ratkotaan. Kevyt kyökkifilosofia ja elämän pohdinta menee joskus jopa etsivän työn edelle.
Mutta sarjan 18. osa on muistaakseni toivelistallani ja kaipa senkin joskus luen...

Leppoisan jännittäviä lukuhetkiä!

No se on kyllä totta, että rikos ja jännitys -osasto ei ehkä ole osuvin näille. Olen samaa pohtinut. Hahmot ovat niin hauskat, että viihdyn sarjan parissa edelleen - tarkoin säännösteltynä.
Kiitos lähetyksestä, kirjan kupeessa olo kaikkea ihanaa, lakua, bc-tarroja (tulivat tarpeeseen) ja korttikin oli kiva.

Toivelistahipassa Myrtillus jäi kiinni tällä kirjalla.

No, todellakin tässä kirjassa oltiin enemmän kadonneen jäljillä kuin rikosten. Tai no, olihan tässä sitten rikoksiakin, jotka paljastuivat ohimennen. Pohdin kirjaa lukiessa sitä, mitä ehkä jo edellisessäkin kirjassa, että onko Mma Ramotswen ja Mma Potokwanin suhde muuttunut jotenkin läheisemmäksi ja harmonisemmaksi samanaikaisesti kuin Mma Makutsin kanssa menevät sukset ristiin ja tulee arvovaltakysymyksiä. Mma Makutsin säännöllisesti ylennettyä itsensä, kuten kirjassa asia ilmaistaan, niin, että hän nyt on liikekumppani heidän keskinäiset välinsä ovat tosiaan mielestäni viilentyneet. Aikaisemmin orpokodin johtajaa kuvailtiin mielestäni eri valossa, J.L.B. Matekonia vaivattiin tämän tästä korjaamaan milloin mitäkin. Ja muistelin, että se jurppi Mma Ramotswea kovin. Ehkä muistan väärin. Onhan Mma Makutsi kuvattu alusta asti tökeröksi ja sosiaalisesti kömpelöksi, mutta ehkä hän oli sympaattisempi silloin, kun hänellä ei vielä ollut nykyistä asemaansa. Nyt kun muutin mietin, niin olipas tässä vähän nyt puolisot mukana, Phutia ei taitanut näkyä ollenkaan ja J.L.B. Matekonikin oli ehkä yhdessä kohtauksessa iloitsemassa Mma Ramotswen laittamasta lihapadasta. Niin ja tosiaan, ottihan hän kantaa koira-asiaan.
Leppoisaa luettavaa, sitä leppoisuuttahan minä näistä kirjoista juuri haenkin.

Kirja on matkalla Myrtillukselle.
Hyviä lukuhetkiä!

Kiitos toivelistakirjasta ja herkuista sen mukana! :D Mahtaakohan minulla olla nyt kasassa kaikki loput Mma Ramotswe kirjat. Ei muuta kuin lukemaan.

Olipa mukava päästä pitkästä aikaa Caboroneen Mma Ramotswen ja Mma Makutsin seuraan. Vaikka sarjan kirjoissa ei kovin vaikeita ja verisiä rikoksia ratkotakaan, pidän niistä ehkä juuri sen vuoksi. Olihan tällä kertaa sentään tutkittavana pyramidihuijaus, mutta enimmäkseen tarinassa käsiteltiin anteeksiantamista, joka on kyllä vaikeaa käytännössä varsinkin tämän päivän maailman tilannetta ajatellessa. Nautin kyllä näistä edelleen.

Osallistun tällä vapautuksella Kesälomahaasteeseen.