"Roosa on kolmekymppinen kirjallisuudenopiskelija, joka on muuttanut Helsinkiin rakkauden perässä. Enemmän kuin maisterin papereita Roosa odottaa aikaa, jolloin Jani omistautuisi hänelle. Tapio on entinen ammattikoripalloilija; takana on loistava tulevaisuus, edessä lähinnä tahmeita krapulapäiviä. Taskun pohjalla kilisevät panttilainaamossa valuutaksi vaihtuneet SM-mitalit. Menneisyyteen kuuluu myös pieni poika, jonka kuva alkaa vähitellen nousta Tapion mieleen. Akilla taas on kaksi tavoitetta; olla Suomen vahvin ja valloittaa lähikaupan Hennan sydän.
Kun muuan kirjailija hyppää Kampin metroasemalla junan alle, lähtevät kaikkien kolmen elämät peruuttamattomaan liikkeeseen."

Pokkari, 343 sivua.

Matkalla kohti lukijaansa. :)

****************************************
Onnea, olet löytänyt vapauttamani kirjan! Se on nyt sinun - voit pitää sen, antaa tuttavallesi tai vapauttaa edelleen. Kiitos kun ilmoitit löytäneesi kirjan! Mikäli haluat, olet tervetullut liittymään Bookcrossing.comiin. :)

Congratulations, you've found a book I've released in the wild. It's yours now - you can keep it, give to someone you know or release it back in the wild. Thank you for letting me know you've found it! If you want, you're welcome to join Bookcrossing.com. :)

Tänään saatui monta kirjaa. Tämän kirjan poimin Oma maa mansikka -pussukasta. Metrolla ajaminen kiinnosti, aika hurja oli kirjan toinen sivu, kun mies seisoo metron edessä ja kesätyöntekijä ajaa hänen ylitseen. Koukuttavasti lähtee. Minulle ennestään täysin tuntematon kirjailija ja kirja, hyvä valinta siis. Kiitos kirjan postituksesta ja koko pussukan liikkeelle laittamisesta! Ai niin, hieno metroaiheinen kortti myös!

Koukuttavasti kulki koko kirja ja kiinnostavasti. Akin tarinassa liikuttiin mielenkiintoisissa ympäristöissä, kuten suljetulla osastolla ja penkkipunnerrusympyröissä. Akin toiminnan epäammatillisuus kyllä hirvitti ja kylmäsi. Vai onko tuollainen toiminta normaalia?
Koripallon maailmasta en muista lukeneeni kirjoissa.
Minun oli vaikea hahmottaa, minkä ikäisiä Tapio, Ville ja Aki olivat, kirjaa lukiessa kyllä sitten tuli selväksi, etteivät he lopulta olleetkaan niin vanhoja, kuin aluksi ajattelin. Ainakaan Tapio ja Ville.
Unelmansieppaaja-tematiikkaa jäin pohtimaan kirjan luettuani. Unelmista kiinni pitäminen jääräpäisesti voi tuhota elämän ja voi olla, että kun niistä lopulta joutuu päästämään irti, löytyykin jotain arvokasta ja aitoa. Niinhän tuossa takakannessakin näkyy: "Toisten unelmien on päätyttävä, jotta toiset voivat alkaa."
Henkilöiden elämät punoutuivat yhteen, mikä oli toisaalta kiinnostavaa, toisaalta ennalta-arvattavaa.
Kirjassa oli kolme päähenkilöä, jotka kertoivat vuorollaan tarinaansa, joten kirja sopii Delennan kolmoishaasteeseen.
Lii5an kouluhaaste: Lauttasaaren yhteiskoulun U-luokalla on uimareita ja koripalloilijoita, joiden valinnaisaineet koostuvat liikunnasta, joka tukee tavoitteellista harjoittelua: https://lauttasaarenyhteiskoulu.fi/hae/ Koripallo tässä kirjassa vahvasti esillä ammattilaiskoripalloilija Tapion kautta.

Kirja lähti muutaman muun toivelistakirjan kanssa kohti Kuopiota. Mukavia lukuhetkiä!

Kiitos! :)

Ihan hyvä. Kiinnostavia henkilöitä ja tapahtumia. Oli kiva seurata miten henkilöt lopulta liittyvät toisiinsa tapahtumien edetessä.

Kirja lähtee postin matkassa uudelle lukijalle.
Lukuiloa! :)

Tämä päivähän oli kuin kirja-arvonnan voitto, kun ensin sain aamulla pippikseltä kaksi kirjaa, ja kotiin tullessani tämä odotti postilaatikossa. :D Suuret kiitokset!

(Aioin itsekin käyttää tekstiilit ulkona, mutta suunnitelmaksi jäi, kirjat veivät voiton. Onneksi aikuisena ei ole pakko jos ei viitsi.)

Ihanaa alkanutta vuotta sinullekin, himskatti!

Ensikosketukseni tähän kirjailijaan, ja lisää on saatava. Miten tällainen helmi on jäänyt huomaamatta. Minuun siis kolahti. Pidän yleisestikin teoksista, joissa henkilöiden tiet lomittuvat, mutta tässä se oli minusta vielä tavallista monitahoisempaa. (Ja hieno osoitus siitä, kuinka pieni kylä Helsinki lopulta onkaan.) Henkilöt olivat uskottavalla tavalla haavoittuvia, ja pidin myös siitä, miten kirjailija hyödynsi omaa ammattikoripalloilijataustaansa.

Minulla oli samanlaisia iänhahmotusvaikeuksia kuin toukokuulla - varsinkin Tapsa vaikutti paljon iäkkäämmältä. Mietinkin, olisiko hänestä voinut tehdä enemmän "ikäisensä". Yhtäältähän teoksen teemat ovat ajattomia (eivätkä ainakaan iästä riippuvia), mutta hän olisi asemoitunut toisella tavalla riippuen siitä, oliko uran loppumisesta kaksi vai kaksikymmentä vuotta. Nuoruutta tukevia seikkoja olisi minusta voinut loimia tekstin alkupuolelle enemmänkin.

Unelmien tavoittelu on hienoa, mutta tässä on erinomainen havainnollistus siitä, miten liian omistautuva tavoittelu voi koitua hyvinkin tuhoisaksi. Sitä vaan on omasta unelmakuplastaan paha nähdä.

* * *

Lisäksi kommentoin kahta seikkaa, joita teoksessa ei pidetty ongelmina ja joiden sen tähden oletan menneen kustannustoimittajalta ohi. Ensinnäkin Mielenterveyslain (1116/1990) 22 f § mukaan "[s]idotun tai alaikäisen potilaan tilaa on jatkuvasti seurattava siten, että hoitohenkilökunta on näkö- ja kuuloyhteydessä potilaaseen". Lain luvun otsikko koskee potilaan perusoikeuksien rajoittamista tahdosta riippumattoman hoidon ja tutkimuksen aikana, mutta kohtia voidaan soveltuvin osin perustellusti edellyttää noudatettavan myös muun sairaalassa annettavan psykiatrisen hoidon aikana. Toiseksi potilaalla ei voi olla samaan aikaan vakavan depression ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnooseja. Depressiojakso(j)a  seuraava (hypo-)maaninen tai sekamuotoinen jakso muuttaa diagnoosin kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosiksi (tyyppi I tai tyyppi II). Ainoa nk. kaksoismasennuksen mahdollisuus on pitkäaikainen masennus (dystymia) sekä voimakkaammin oireileva, depressiojakson diagnostiset kriteerit täyttävä masennustila. Ei käynyt tunteisiin, järkeen kylläkin. :)

Tapaamiseen tarjolle.

Paljon kiitoksia kirjasta ja miitistä! Kirja vaikuttaa mielenkiintoiselta ja bonuksena koripallo mainittu :)