Takakannesta:

"Kirsti Lakopuloksen, kirjailevan kotirouvan päivissä on säpinää. Väriä niihin tuovat kreikkalainen aviomies, kolme tenavaa, musiikki, maalaus, kieltenopetus, kirpputori, niin ja kirjoittaminen. Armoitettuna humoristina Kirsti kirjoittaa herkullisia juttuja perheestään, miehen ja naisen suhteesta, lapsista, kotiäideistä, naisasiasta, kotieläimistä ja kaiken maailman muoti-metkuista. Aidon koomikon tavoin hän on kuitenkin samalla lahjomaton ja terävänäköinen aikamme ilmiöiden erittelijä."

Takakansitekstin perusteella odotin ihan erilaista kirjaa, esimerkiksi hauskaa tarinointia monikansallisen perheen sattumuksista. Perheestä ei kerrottu paljon mitään, sen sijaan kirja oli täynnä epämiellyttäviä henkilöhahmoja, joilla oli kaksiosainen sukunimi, jonka jompi kumpi osa oli yleensä saksankielinen. Tavoitteena oli varmaan satiiri tai ironia, mutta jutut muistuttivat liikaa toisiaan. Välillä tuntui, että Lakopuloksen kuvaukset olivat aika ilkeitä, eikä niissä ollut huumoria. Tai oikeastaan Lakopulos oli yrittänyt hampaat irvessä saada hauskaa aikaiseksi. Näppylä oli kirjan paras tarina. Tarinassa Perversioita metrossa matkustetaan metrolla, joten menee HelMet-haasteen metromatkustuskohtaan.

Vapautui vaihtohyllyyn.