Yhtä matkaa
by Virve Sammalkorpi | Literature & Fiction | This book has not been rated.
ISBN: Global Overview for this book
ISBN: Global Overview for this book
This Book is Currently in the Wild!
1 journaler for this copy...
Gummerus, 2004.
Kirsikka rakastaa yllätysvieraita. Mikään ei ole niin toiveikasta kuin ovikellon kilahdus kesken television katselun. Hänestä on ihanaa nousta sohvalta, avata ovi, toivottaa tulija tervetulleeksi, sytyttää kynttilät ja nostaa viinipullo pöytään. Ja musiikki! Eksoottiset sävelmät tuovat häivähdyksen maailmasta, jossa ei ole laskuja, arkipäiviä, räntäsateita, televisiolupatarkastajia, viranomaisia, vuoronumeroita, jonoja eikä yksinäisyyttä sen jälkeen, kun vieraat ovat lähteneet.
Jos Hannan olisi pitänyt piirtää Kirsikan juhlien kulku, hän olisi käyttänyt nousevaa käyrää kuvaamaan juhlajärjestelyjä, jyrkästi nousevaa käyrää puolestaan vieraiden tuloa ja pintansa pitävää käyrää kuvastamaan itse juhlaa. Kun osa vieraista lähtee, käyrä laskee ensimmäisen kerran, mutta romahtaa täydellisesti vasta, kun viimeinenkin vieras joutuu luovuttamaan.
Virve Sammalkorven viides romaani kulkee hilpeän vakavasti viikonlopusta toiseen. Sen päähenkilöinä on kaksi täysin erilaista naista, nuori äiti ja teini-ikäinen tytär, ja näyttämönä kahden makuuhuoneen asunto betonilähiössä. Kysymys kuuluu, onko onni vain hissimatkan päässä vai paljon vaikeammin saavutettavissa.
Tämä oli ihan mielenkiintoinen lukukokemus, kannanotto äitiyteen, näkemykseen perheestä ja itsensä löytämiseen. "Jos Kirsikka oli jotain elämässä oppinut, se oli tämä: Katso eteenpäin. Älä koskaan taaksepäin. Selän taakse vilkuilusta ei seuraa koskaan mitään hyvää."
Kirsikka rakastaa yllätysvieraita. Mikään ei ole niin toiveikasta kuin ovikellon kilahdus kesken television katselun. Hänestä on ihanaa nousta sohvalta, avata ovi, toivottaa tulija tervetulleeksi, sytyttää kynttilät ja nostaa viinipullo pöytään. Ja musiikki! Eksoottiset sävelmät tuovat häivähdyksen maailmasta, jossa ei ole laskuja, arkipäiviä, räntäsateita, televisiolupatarkastajia, viranomaisia, vuoronumeroita, jonoja eikä yksinäisyyttä sen jälkeen, kun vieraat ovat lähteneet.
Jos Hannan olisi pitänyt piirtää Kirsikan juhlien kulku, hän olisi käyttänyt nousevaa käyrää kuvaamaan juhlajärjestelyjä, jyrkästi nousevaa käyrää puolestaan vieraiden tuloa ja pintansa pitävää käyrää kuvastamaan itse juhlaa. Kun osa vieraista lähtee, käyrä laskee ensimmäisen kerran, mutta romahtaa täydellisesti vasta, kun viimeinenkin vieras joutuu luovuttamaan.
Virve Sammalkorven viides romaani kulkee hilpeän vakavasti viikonlopusta toiseen. Sen päähenkilöinä on kaksi täysin erilaista naista, nuori äiti ja teini-ikäinen tytär, ja näyttämönä kahden makuuhuoneen asunto betonilähiössä. Kysymys kuuluu, onko onni vain hissimatkan päässä vai paljon vaikeammin saavutettavissa.
Tämä oli ihan mielenkiintoinen lukukokemus, kannanotto äitiyteen, näkemykseen perheestä ja itsensä löytämiseen. "Jos Kirsikka oli jotain elämässä oppinut, se oli tämä: Katso eteenpäin. Älä koskaan taaksepäin. Selän taakse vilkuilusta ei seuraa koskaan mitään hyvää."
Journal Entry 2 by 
myrtillus
at Ranta-Kerttu in Turku, Varsinais-Suomi / Egentliga Finland Finland on Tuesday, August 6, 2019
myrtillus at Ranta-Kerttu in Turku, Varsinais-Suomi / Egentliga Finland Finland on Tuesday, August 6, 2019
Released 4 yrs ago (8/17/2019 UTC) at Ranta-Kerttu in Turku, Varsinais-Suomi / Egentliga Finland Finland
WILD RELEASE NOTES:
Vien kirjan Turun kesäpäiville.
