Knut Hamsunin Viktoriaa on usein sanottu maailman kauneimmaksi rakkausromaaniksi, eikä varmasti aiheetta. Harvoin on tunteita kuvattu niin intohimoisen elävästi ja värikkäästi kuin tässä romanttisessa tarinassa. Kirjan päähenkilö ja kertoja myllärinpoika Johannes on noita Hamsunin kuvaamia vapaita kulkijoita, joiden sisäinen maailma on alituisessa levottoman kuohunnan tilassa. Puut, tähdet ja linnut ovat hänen ystäviään, värit, tuoksut ja aistimukset hänen ravintonsa. Jo lapsuudesta hänen kiihkeä mielensä on rajattomasti kiintynyt Viktoriaan, samalla hän kuitenkin karvaasti tajuaa ettei myllärin pojalla voi olla tekemistä linnan neidon kanssa. (Takakansiteksti)

Kaunis ja haikea pieni rakkaustarina.

Toukokuulle sikasäkkikirjana!

Tulipa tosiaan valittua sika säkissä, olen jo yhden kirjan muistaakseni laittanut eteenpäin lukematta tätä teosta. No, eihän se tarkoita, ettei tämä olisi lukemisen arvoinen, ensimmäinen sivu ainakin miellytti kovasti. Kivaa oli saada kirjapostia, kiitos siis postituksesta!

Luin tämän eilen ja viihdyin kirjan parissa. Enpä osaa kirjasta oikein muuta sanoa. Joskus tällainen vanhempi kirja osuu lukuhermoon.

Kirja on varattu Piikulle.

Tänään lähtivät Viktoria ja Katrina yhdessä matkaan, Minna Canthin päivän kunniaksi. Hyviä lukuhetkiä!

Viktoria ja Katrina ovat täällä kera hauskan tuliaisyllätyksen. Kiitos toukokuu!

Tämä pikkuinen rakkaustarina tuli luettua nopeasti. Kirja oli siis pikkuinen kooltaan ja sivumääräältään, mutta tarina itsessään sisälsi aika suurta draamaa. Kaiken kaikkiaan mukava välipala.

** Edit 1/2022: Seuraavaksi Lii5alle.

Kiitos kirjasta!