Aika monta Pohjois-Koreasta kertovaa kirjaa olen jo lukenut, mutta tämä on vielä lukematta. Kirja on melko lyhyt, vaikka siihen on mahdutettu kerrontaa yli kymmenen vuoden ajalta. Toinen kirjoittajista on toimittaja, joten odotettavissa on kai sellaista lehtitekstin tyylistä tiivistä kerrontaa.

Kirja oli nopealukuinen ja mielenkiintoinen. Hieman ihmetytti, että Kang Chol-Hwan pääsi lopulta yllättävänkin helposti pois Pohjois-Koreasta. Rajalla löytyi avuksi opas ja Kiinassa oli helppoa matkustaa. Kirjassa kerrotaankin, että se ei myöhemmin ollut enää niin helppoa ja olenkin lukenut aikaisemmin niitä uudempia kertomuksia. Nykyään Kiinassakin matkustaminen on paljon valvotumpaa.

Kirja jatkaa matkaansa toivelistahippauksena.

Kirja perillä! Kauan viipyikin reissulla, mutta loppu hyvin-kaikki hyvin! Kiitoksia.

Nopealukuinenhan tämä oli. Varoitus herkimmille, että jotkut kuvaukset saattavat aiheuttaa huonovointisuutta ja ahdistusta.
Kovin paljon uutta ei tämä kirja tarjoillut, koska Pohjois-Korean loikkareista kertovia tarinoita olin jo muutaman lukenut ennen tätä. Silti aina vain ja uudelleen ei voi kuin hämmästellä ja suorastaan vihata tämän maailman pahuutta ja ko. valtion olemassaoloa. On tärkeää, että nämä ihmiset saavat äänensä kuuluviin. Systeemi kyllä kaatuu taatusti jossain vaiheessa, eikä jälki ole varmasti kaunista. Pahoin pelkään, että aikaa siihen voi kyllä mennä. Tuskinpa olot ovat paljoa muuttuneet siitä kuin tämä kirja on julkaistu, jo parikymmentä vuotta sitten.
Kerronta on raportoivaa ja aika suoraviivaista. Toisaalta, se kyllä ihan sopii tämän tyyliselle kirjalle, jossa on haluttu tuoda faktat esiin. Kulttuurishokki on Chol-Hwanille ollut varmasti melkoinen, kun aikoinaan pakenemaan pääsi.

Helmet lukuhaaste: Kirjassa pelastetaan ihminen.

Toivelistakirja lähtee postin matkaan.

Kiitos toivelistakirjasta Outa!