Kirjan esittely kustantajan sivuilla:

Haikean hauska ja viihdyttävän viisas romaani siitä, kuinka kauas pitää matkustaa päästäkseen lähelle.

Douglas Petersen on mies, joka ei 54-vuotisen elämänsä aikana ole rentoutunut kertaakaan ja pitää sitä hyvänä asiana. Hän rakastaa vaimoaan Connieta ja aikuistuvaa poikaansa Albieta niin lämpimästi kuin se insinöörinsieluiselle miehelle on mahdollista. Valitettavasti hän onnistuu useimmiten vain pitkästyttämään kaikki muut paitsi tutkimansa banaanikärpäset. Perhematkalla Euroopan taideaarteiden äärellä sekä Connie että Albie saavat Douglasista tarpeekseen eikä lukija ihmettele yhtään. Silloin alkaa Douglasin löytöretki omiin tunteisiin ja niiden taakse. Hajoaako perhe hänen ympäriltään? Voiko viisikymppisenä olla liian myöhäistä ryhtyä spontaaniksi ja seikkailunhaluiseksi, päästää irti ja heittäytyä, saada uusi mahdollisuus?

Englanninkielinen alkuteos: Us (2014)
Suomentanut: Inka Parpola

Seven-pokkari
Otava 2015

Tämä Nichollsin kirja on Piikun toivelistalla, englanniksi tosin, ja kun pippis lupautui kirjakuriiriksi, otan kirjan mukaan huomiselle Turun-reissulle :)

Lukuiloa Piikulle ja kiitokset kuriirille!



PS. Kirjan saa huoletta vapauttaa villisti, ei stressiä lukemisesta!

Kiitos Tarya toivelistakirjasta!

Aloitin oman pienen tbr-vuoren louhimiseni tällä kirjalla, joka on muiden rekisteröimistä lojunut hyllyssäni kauimmin. Se olikin ihan miellyttävä lukukokemus, juuri minun ikäryhmälleni sopiva hauska, mutta paikoitellen melankolinen tarina.

Kirjassa kierreltiin ympäri Eurooppaa, ja Matkustan ympäri maailmaa -haasteeseen minulle tästä valikoitui Hollanti. Yksi tähän asti mukavimmista perheemme viikonloppumatkoista suuntautui Amsterdamiin. Tytär oli silloin varhaisteini, joten punaisten lyhtyjen alueet ja kannabis jäivät kokematta, samoin pakolliset museot (en ollut tajunnut varata lippuja Anne Frankin taloon, ja jono sinne oli kilometrin mittainen). Asuimme herroiksi huippuhienossa Pulitzer-hotellissa, johon olin löytänyt edullisen viikonloppupaketin aamiaisineen. Oli pääsiäinen, ja sattumalta sielläkin kevään ensimmäinen oikein lämmin viikonloppu. Porukat pitivät piknikkiä asuntolaivoillaan, ja me kuljeskelimme kanaalien varsilla ilman päämäärää. Kukkatorit, joku ulkoilmakirppis, pikkuravintolan nasi goreng, kanavaristeily... sen aurinkoisen viikonlopun tunnelmia muistelemme lämmöllä vielä näin vuosienkin jälkeen.

Kirja jäi K-Market Ruusun tuulikaappiin odottelemaan seuraavaa lukijaa.