(Du stirbst nicht / 2009)

booky.fi:

"Kirjailija Helene Wesendahl herää eikä tunne itseään. Hän ei pysty puhumaan, muistikuvat ovat sekaisin, sanat hahmottuvat väärin. Miksi ihmiset ympärillä itkevät? Vähitellen selviää, että hän on saanut aivoverenvuodon ja jäänyt hädin tuskin eloon.

Kathrin Schmidt kertoo Helenen kokemuksista sisältäpäin, kertoo miten elämä pala palalta, sana sanalta alkaa jälleen rakentua. Oma menneisyys on Helenelle romaani, jota hänen on opittava tulkitsemaan. Sitä lukiessa hänelle valkenee, että hänen avioliittonsa on ennen sairauskohtausta ollut hajoamisen partaalla: hän on suunnitellut perheensä jättämistä rakastuttuaan transseksuaaliin ViolaViktoriin. Schmidt kuvaa henkeäsalpaavan taitavasti Helenen paranemisprosessia, sanojen paluuta, uutta tutustumista itseen ja omaan kieleen."

No enpä tiedä mitä sanoisin.... en oikein päässyt sisään kertomukseen. Toki Helenen hidas toipuminen aivoverenvuodosta tuntui uskottavalta, mutta nyt, kymmenen vuotta kirjan ilmestymisen jälkeen ei transsukupuolisuus jaksa hätkähdyttää. Itä-Saksan muistoista olisin voinut lukea enemmänkin.

Kirja jatkaa matkaansa sitä toivoneelle.