Takakannesta: "Harjun juurella järvikaupungissa on harmaa talo, jossa on kahdeksan kamaria, kuusi lasta sekä lehtori ja hänen rouvansa. Rouvan sisällä myrsky katkoo okisia eikä hiljene. Keittiössä kakut palavat tai jäävät raaoiksi, eikä rouvalle vieläkään riitä se mikä muille. Hänessä on voima, joka etsii pääsyä ulos, kasvaa ja riepottelee, kyseenalaistaa luonnonlait ja saa välillä vaipumaan melankoliaan.
Rouva C. kuvaa hienovaraisesti poikkeuksellisen avioliiton tarinan ja näyttää, millaisista silmuista puhkeaa se Minna Canth, jonka me tunnemme: esikuva, taistelija, patsas. Piian ja pumpulikauppiaan tytär aloittaa seminaarin ensimmäisten opiskelijoiden joukossa syksyllä 1863 mutta keskeyttää opinnot ja päätyy naimisiin opettajansa kanssa. Perhe kasvaa, mutta samalla kasvaa tarve tehdä kodin ulkopuolella paljon enemmän.
Rouva C. on tarkka kuvaus hitaasti lämpenevästä rakkaudesta, alati tasapainoaan hakevasta ystävyydestä ja rajoista, joita naisen pitää kestää tai ylittää."

Olin kuullut tästä kirjasta ja myös itse kirjailijasta pelkästään kehuja ja siksi minulla oli suuret odotukset kirjaa kohtaan. Myös kirjan kansi on tyylikäs ja kaunis. Ja täytyy todeta, etteivät kehut ole tuulesta temmattuja. Rytisalon teksti on kaunista ja kuvailevaa ja sitä on helppo lukea. Kuitenkaan se ei kaunistele asioita, vaan väliin mahtuu hyvinkin raadollista ja realistista kerrontaa. Kirjan alku on vetävää ja mukaansatempaavaa luettavaa, mutta kirjan loppua kohti tunnelma muuttuu synkemmäksi ja kuoleman läsnäolo tai sen pelko Minnan mielessä tuntuvat jopa ahdistavilta. Myös Minnan mielialan vaihtelut lisäävät tummia sävyjä.
Kuopiolaisena kirjan lukeminen oli erittäin mielenkiintoista ja antoi paljon uutta tietoa Minna Canthista, joka on Kuopiossa erittäin näkyvä hahmo vielä tänäkin päivänä. Ainut miinus kirjassa tuleekin siitä, että kirja loppuu siihen, kun Minna muuttaa pysyvästi Kuopioon. Olisin nimenomaan halunnut lukea lisää hänen elämästään täällä, joten toivottavasti kirjalle on tulossa jatkoa.