Alkuteos: As Chimney Sweepers Come To Dust
Suomennos: Maija Heikinheimo
428 sivua

Karkotettu! Näin kohta 12-vuotias kemisti ja harrastelijasalapoliisi Flavia de Luce suree kohtaloaan merimatkalla Kanadaan Miss Bodycoten tyttökouluun.

Asiaa ei auta, vaikka isä ja Felicity-täti ovat selittäneet koulutuksen kuuluvan suvun perinteisiin, olihan Harriet-äitikin käynyt samaa koulua. Yhtä kaikki, Flavia on omasta mielestään kuin matkalla rangaistusvankilaan.

Vaan minkä lahjan kohtalo tarjoaakaan! Aurinko ei ole vielä edes ehtinyt nousta ensimmäisen koulupäivän aamuna, kun Flavian jalkojen juureen laskeutuu hiiltynyt ja muumioitunut ruumis. Uusien oppiaineiden, opettajien ja koulutovereiden pyörteissä Flavia ei metsästä ainoastaan uhrin henkilöllisyyttä ja kuolinaikaa vaan myös epäiltyjä, motiiveja ja keinoja.

Sisäoppilaitoksen huhumylly kadonneista tytöistä, syytetyistä opettajista ja vihollisista yrittää kietoa Flavian vyyhtiinsä. Mutta Flavia jos kuka on tilanteen tasalla moninkertaista mysteeriä ratkaistessaan. Vaan selviääkö samalla Flavian todellinen kohtalo vai antaako se vielä odottaa itseään?

Luin tämän kirjan englanniksi ja kirjoitin journaliin:

I enjoyed reading this book even if not quite as much as reading the earlier books in this series. I think Flavia works better at home. Somehow the secret NIDE association seemed too unreal to me. On the other hand there are all kind of secret or exclusive societies in real life too, like Free Masons, Lions Clubs, Zontas, Rotaries, CIA, KGB etc.
One evening Flavia stood on her head in the bed her heels against the wall. That's what we used to do in the orphanage when I was six years old. Me and my two brothers spent half a year at an orphanage after my father's death. We returned home when my school began. I wonder if standing on one's head in the bed in the evening is an habitual past time for institutioned children. Or moving one's head from side to side on the pillow like the little ones did?

Toivelistakirja lähti kerallani Dixin miittiin ja jatkoi lentokoneella pohjoiseen.
Lukuiloa, Tmarju!

PS: Jos kirjan päälle jäi lista nimistä, heitä se pois. Se oli vain muistilista minulle. Kenet hyvänsä ensin tapaan, luovutan kirjan hänelle. Ja niin tein!

Kiitos toivelistakirjasta AnneliS!
Tykkään näistä Flavia de Luce -kirjoista pieninä annoksina eli kirja kerrallaan ja sen jälkeen tauko. Edellisen lukemisesta on kulunut puolisen vuotta joten ehkäpä.
Ja kyllä vaan, kirjan päällä on lista: annetaanpa olla ihan vinkiksi itselleni.