Melkein geisha - Hurmaava ja hullu Japani (in Finnish)
by Minna Eväsoja | Biographies & Memoirs | This book has not been rated.
ISBN: Global Overview for this book
ISBN: Global Overview for this book
2 journalers for this copy...
239 sivua
Adlibris:
Japanissa muodit ja virtaukset voivat muuttua nopeasti, mutta asenteet eivät. FT Minna Eväsoja kävi 1990-luvun alussa japanilaisen teekoulun. Sen jälkeen hän on asunut ja matkustanut Japanissa, opiskellut japanin kieltä ja japanilaista estetiikkaa harvinaiseen tapaan länsimaalaisena japanilaisten joukossa. Tässä kirjassa Eväsoja kertoo mitä on saanut kokea vuosikymmenen aikana. Hän katsoo japanilaista mielenlaatua, japanilaisten asennetta elämään, Kioton arkea, ja näkee länsimaisittain merkillisen, pahimmillaan mielettömän, parhaimmillaan hullunkurisen, ihastuttavan maan. Kirja on kokoelma hersyviä, joskus härskinrohkeita, monesti kauniita ja yleensä hauskoja tarinoita japanilaisesta kulttuurista ja siitä, kun suomalaisnainen kohtaa sen.
"Minulle elo Japanissa oli yhtä suurta näytelmää, jossa otin sen roolin, joka minun odotettiinkin ottavan, jotta pysyisin niin ”sisäryhmässä” kuin se ulkopuoliselle, gaijinille, vain ylipäätänsä oli mahdollista. Talo Hitsijisarucholla oli turvapaikka, jossa saattoi olla oma itsensä, potkaista kengät pois jalasta ja juosta kuuman ja hikisen päivän päätteeksi jääkaapille, sihauttaa Kirin-oluttölkin auki ja juoda siitä puolet — tölkin suusta, ihan seisaaltaan."
Adlibris:
Japanissa muodit ja virtaukset voivat muuttua nopeasti, mutta asenteet eivät. FT Minna Eväsoja kävi 1990-luvun alussa japanilaisen teekoulun. Sen jälkeen hän on asunut ja matkustanut Japanissa, opiskellut japanin kieltä ja japanilaista estetiikkaa harvinaiseen tapaan länsimaalaisena japanilaisten joukossa. Tässä kirjassa Eväsoja kertoo mitä on saanut kokea vuosikymmenen aikana. Hän katsoo japanilaista mielenlaatua, japanilaisten asennetta elämään, Kioton arkea, ja näkee länsimaisittain merkillisen, pahimmillaan mielettömän, parhaimmillaan hullunkurisen, ihastuttavan maan. Kirja on kokoelma hersyviä, joskus härskinrohkeita, monesti kauniita ja yleensä hauskoja tarinoita japanilaisesta kulttuurista ja siitä, kun suomalaisnainen kohtaa sen.
"Minulle elo Japanissa oli yhtä suurta näytelmää, jossa otin sen roolin, joka minun odotettiinkin ottavan, jotta pysyisin niin ”sisäryhmässä” kuin se ulkopuoliselle, gaijinille, vain ylipäätänsä oli mahdollista. Talo Hitsijisarucholla oli turvapaikka, jossa saattoi olla oma itsensä, potkaista kengät pois jalasta ja juosta kuuman ja hikisen päivän päätteeksi jääkaapille, sihauttaa Kirin-oluttölkin auki ja juoda siitä puolet — tölkin suusta, ihan seisaaltaan."
Olipas mielenkiintoinen luettava. Japani-kirjoja olen ennenkin lukenut ja tytärkin on teeseremoniaan osallistunut Helsingissä, mutta tässä tuli lisävalaistusta asiaan. Japanilaisesta sairaalasta en ole aiemmin lukenut. Sairaala onkin turistille paha paikka niin Japanissa kuin muutamassa muussakin maassa. Teeseremonia ei kyllä minulle sopisi. Ei sopisi kalligrafian opiskelu japanilaisen mestarin johdolla, ei edes ikebana. En malttaisi millään alistua jonkin pienen yksityiskohdan loputtomaan hiomiseen. Tavalliselle turistille Japanissa löytyy kyllä mielenkiintoisia asioita koettavaksi ja niistä minäkin pitäisin.
Book #6 in the 2019 Reduce Mount TBR -challence by Dove-i-Libri
Book #6 in the 2019 Reduce Mount TBR -challence by Dove-i-Libri
Miittiin käy kirjan tie. Kukahan sen mukaansa vie?
Lukuiloa!
Lukuiloa!
Minä vein :-) Mielenkiintoiselta vaikuttava kirja itselleni melko vieraasta kulttuurista.
