Voi, miten ihana kirja! Tarina Iisasta, joka eksyy Yrjö-vanhuksen kotiin todellakin sykähdytti. Kirja sisälsi niin paljon tuttuja asioita... tyhjenevien maalaiskylien asukkaista nyky-yhteiskuntaan.

Lokakuun kirja-arvonnan voittajalle.

Kiitoksia. Luulin tätä alkuun dekkariksi.
Heh. Noh, varmaan tykkään siis vielä enempi jos tämä ei edustakaan sitä genreä. :)

Tykkäsin. Ainoastaan kirjan keskipaikkeilla oli vähän liikaa sekoilua, jonka vuoksi laskin hieman omaa pisteytystäni.

Mutta ai olipa hyvä kirja. En muista milloinka näin hyvän olen lukenut. Surullinen kyllä myös. Ai, että kaipaan itsekin joskus viileisiin eteisiin, joiden ikkunoilla kukkivat pelargoniat. Se on kuin suoraan lapsuudenkodistani. :D

Itkettää vieläkin tuo kirjan loppu. Kaunista kuvausta yksinäisyydestä tässä oli myös. Että sellainen "Noutaja".

Kiitos kirjasta ja miitistä. Todella kaunis kansi tässä kirjassa.

Luin kirjan yhdessä illassa. Tarina imaisi mukaansa. Katkeran suloinen kuvailisin.
Kirja käy Helmet 2022 haasteeseen kohtaan 2. kirjassa jää tai lumi on tärkeässä roolissa. Hyvin kuvataan autioituvaa kylää ja rakennuksia lumen keskellä. Maantiet ovat jäisiä ja liukkaita. Talvi pitää taloa otteessaan vaikka kunnan puolesta käykin nuoria miehiä auraamassa pihatietä.

outa1977 toivekirja. Hyviä lukuhetkiä.

Lämmin kiitos! Lisäsin tämänkin Kaarlelan kirjan toivelistalleni sen jälkeen kun olin lukenut hänen kirjansa Lasissa on tyttö. Se oli uskomattoman vaikuttava!

Tragikoominen, melankolinen ja melko surullinenkin yhdenpäivän romaani vanhan miehen ja keski-ikäisen naisen kohtaamisesta ja siitä seuranneista sattumuksista ja oivalluksista omassa elämässään. Miten monilla tavoilla olemmekaan nykyään yksin tässä yhteiskunnassa? Hyvin tässä ajassa kiinni oleva tarina. Eikä oikeastaan edes haitannut, että tapahtumat menivät hivenen överiksi, kuitenkin ne tuntuivat todenmukaisilta. Kuten kirjan henkilötkin, he vaikuttivat hyvin aidoilta.

Tämä oli nyt kolmas lukemani Kaarlelan kirja ja edelleen olen sitä mieltä, että hän ansaitsisi enemmänkin huomiota kirjallisuuskentällä.

Toiveluettavaa lähtee Sakalle.
Hyviä lukuhetkiä!

Paljon kiitoksia toivekirjasta! Vaikka en vielä tätä kirjaa ole lukenut, olen muiden lukemieni kirjojen perusteella outan kanssa samaa mieltä, että Kaarlela ansaitsisi enemmän huomiota.