Huikea historiallinen romaani kertoo sodasta ja rakkaudesta Romanovien hämärissä saleissa Napoleonin taisteluissa ja oman maamme kamaralla, jota kaluttiin pitkin ja poikin Suomen sodan aikana.

Kronikkamaisesti kirjoitettu teos kertoo Venäjän tsaareista Pietari ensimmäisestä v.1696- Aleksanteri ensimmäiseen v. 1807.

Ranskan Napoleonistä v.1797- 1807

Ruotsi Suomesta alkaen isosta vihasta v.1714- 1811 päätyen Suomen liittämiseen Venäjään.

Pohjolan Gibralttarista, Viaporista, Suomenlinnasta kerrotaan sivuilla 303-310.

Kirjassa kerrotaan myös Suomen sodan taisteluista Siikajoella ja Revonlahdella.

Kirja vapautettu Pellun siniveriset- haasteen kirjana Kreivinsaareen, rannassa olevaan kotaan.
Lähde: http://kreivinsaari.blogspot.com/p/blog-page.html
Historia
Kreivinsaari liittyy kiinteästi Ruukin rikkaaseen teollisuushistoriaan ja on siten kulttuurihistoriallisesti arvokas saari. Se on ollut historiansa aikana monenlaisessa käytössä. Myös saaren nimi on vaihdellut historian saatossa.

Saaren nykyinen nimi juontaa juurensa saaressa olleeseen, kreivi Pietari Brahen vuonna 1672 perustamaan potaskatehtaaseen, josta Ruukin teollisuushistoria alkoi. Potaskaa tehtiin koivutuhkasta ja käytettiin raaka-aineena saippuan ja lasin valmistuksessa. 'Kreivinsaari' nimi syntyi Ruukissa toimineen lasivillatehdas Ahlström Oy:n aikana.

Kreivinsaari liittyy kiinteästi Ruukin sahahistoriaan, ja saaresta on käytettykin aiemmin nimitystä Sahasaari. Ruukin ensimmäinen saha perustettiin Kreivinsaareen vuonna 1844. Sahan perustamisen myötä myös saaren viereinen koski padottiin, sillä saha toimi vesirattaalla. Vanha vesisaha purettiin vuonna 1917, kun uusi saha rakennettiin Ruukinkosken alapuolelle joen pohjoisrannalle. Saaressa ehti toimia saha kuitenkin yli 70 vuotta.

Myös Ruukissa nykyisen yrityspuiston alueella aiemmin toimineiden sahayhtiöiden konttorit ovat olleet saaressa, minkä vuoksi saarta on nimitetty aikaisemmin Konttorisaareksi. Konttori toimi aiemmin saaressa olleessa punaisessa rakennuksessa, kunnes siirtyi Siikajokilaakson Metsä Oy:n aikana vaaleaan rakennukseen. Vaalea rakennus eli nykyinen päärakennus on rakennettu 1920-luvulla yhdistämällä paikalla olleet kaksi pienempää rakennusta. Rakennuksessa toimi Ruukki Yhtiön konttori aina vuoteen 1948 asti, jolloin konttori muutti Tiilitehtaan yläkertaan. Osa vaaleasta rakennuksesta oli jo konttoriaikana asuntoina, ja konttorin muutettua Tiilitehtaalle rakennus jäi kokonaan asuinkäyttöön. Saaressa on sijainnut 1900-luvun alkupuolella myös Ruukin sahan työntekijöiden taukotila eli niin kutsuttu pajakamari, jossa sahan työväki vietti mm. ruokatuntinsa.