Tästä kirjasta olin kuullut kehuja, joten ostin sen kun Tiklin pokkariversio tuli kirpparilla vastaan. Ajattelin että kirjan lukemiseen menisi paksuuden takia kauan aikaa, mutta tarina imaisikin minut mukaansa. Päähenkilön tarina jakaantuu useampaan vaiheeseen, eikä vaiheista puutu niin iloa, traagisuutta tai yllätyksiä, mutta tietynlainen synkkyys leimaa kuitenkin koko tarinaa. Tartt kuvailee kauniisti ja tarkasti ihmisiä ja paikkoja, ja lopun sekoiluvaiheissa tarina tuntui minusta melkein fyysiseltä lukukokemukselta. Hengästyttävä tarina, johon uppouduin varsinkin lopussa täysillä. Suosittelen!

Kirja jätetty (muistaakseni) tapaninpäivänä Nummen kirjaston eteiseen kirjanvaihtohyllylle odottamaan seuraavaa lukijaa. Lukuiloa!