Fred Vargasin rakastettu Adamsberg-sarja kertoo pariisilaisesta murharyhmästä, jossa työskentelee joukko persoonallisia poliiseja. Murharyhmän sielu on karismaattinen komisario Adamsberg, jonka ajattelu on silkkaa tajunnanvirtaa. Hänen oikea kätensä on valkoviinille perso, kävelevä tietosanakirja Danglard ja vasen kätensä amatsonimainen Retancour, joka tyrmää tarvittaessa isonkin miehen. Kaikki suojelevat toistensa pikku erikoisuuksia ja ratkaisevat Adamsbergin aina oikeaan osuvia harhailuja myötäillen murhan kuin murhan. Ja matkan varrella lukija nauttii.

Hyisiä aikoja vie lukijan 10 vuoden takaisiin, selittämättömiin tapahtumiin Islannissa ja Robespierre-fanaatikkojen salaseuraan Pariisissa. Kyseessä on itsemurhiksi lavastettujen murhatapausten sarja, jonka Adamsbergin tiimi saa tutkittavakseen. Pohjolan jäätiköiden hurjuus ja Ranskan vallankumouksen kauaskantoiset seuraukset hämärtävät murhavyyhtiä, jonka ratkaisun voi selvittää vain Adamsberg, joka ajattelee aivan toisin kuin kukaan muu...

Ranskankielinen alkuteos: Temps glaciaires (2015)
Suomentanut: Marja Luoma

Gummerus 2016

Hyisiä aikoja on tiedossa Raaheen! Taavina saa kirjan joko tiistai-iltana tai keskiviikkoaamun chai latte -miitissä GC7XAZB :)

Anteeksi kun jäänyt aikanaan journaloimatta! Täällä on tallessa ja ihan kohta luettukin!

Olen lukenut Vargasilta aiemmin Sinisten ympyröiden miehen, en ehkä mitään muuta. Ja siitäkin on niin kauan, etten muistanut/aavistanut tämän olevan niin hyvä kuin oli! Sujuva, mielenkiintoinen, ovela, erikoinenkin tarina. Ei väkivallalla tai raakuuksilla mässäilyä, jonkin verran poliisien henkilökemioiden kuvailua. Ranskalaiset (poliisit) syövät ja juovat hyvin, yllättäen Adamsbergin työpaikalta löytyi alkoholijuomia ja jopa lemmikkikissa! Ranskan historiasta vallankumouksineen en muistanut juuri mitään, tässä oppi siitäkin jotain.
Koronanaikaista matkakuumetta tämä taas pahensi osaltaan. Olisipa kiva käydä Pariisissa ja Islannissa! Ekaks varmaan Islannissa, koska se on ainoa pohjoismaa, joka on vielä näkemättä :)
Viinilasillistakin kaipasin välillä lukiessa.

Delennan kolmoishaasteeseen:
"Kop kop kop." s. 440

Konikarin saari-ulkoilumiittiin :)

Sarjaan koukussa.