Kukaan ei osaa vaieta yhtä hyvin kuin suomalainen. Kukaan ei pysty juomaan enemmän viinaa kuin Suomi-poika. Kukaan ei rakasta metallimusiikkia kuin suomalainen, eikä kukaan kestä yhtä paljon pimeyttä ja kylmää. Vai kestääkö?
Hermann on asunut vuosia Tampereella. Hän puhuu sujuvaa suomea mutta tuntee silti olevansa kahden maailman välissä. Eräänä päivänä hän päättää muuttua supisuomalaiseksi. Aluksi on laadittava muutosohjelma:

Syö joka torstai hernekeittoa! Odota sitä kieli pitkällä jo keskiviikkona.
Juo perjantaina pullo viinaa.
Opettele tanssimaan suomalaista tangoa. Askelten hallitseminen ei riitä, tunne musiikki jäsenissäsi ja sydämessäsi. Käy kesällä lavatansseissa.
Tee laivaristeily. Laula karaokea, tanssi ja vietä muutenkin iltaa perinteisin menoin. Nauti risteilymeiningistä!
Osallistu hirvestykseen tai aja Lapissa koiravaljakolla.
Kiroile ja näe unia suomeksi.

Täällä pohjoisnavan alla on hykerryttävän hauska romaani miehestä, jolla on missio. Se on paitsi kertomus siitä mitä ulkomaalaiset ajattelevat meistä myös kertomus siitä mitä me ajattelemme heistä.

Vien miittiin tarjolle ja toivon kirjan löytävän uuden kiinnostuneen lukijan. Lukuiloa sinulle, joka kirjan mukaasi otit.

Nappasin kirjan mukaani Koskikeskuksesta joulun jälkeisestä miitistä.

Aivan ihana tarina saksalaisesta miehestä, joka haluaa tulla suomalaiseksi. Kirjoittaja vertailee kahden eri kulttuurin eroja lempeällä huumorilla, mutta myös mustalla huumorilla höystettynä. Hihittelin ääneen tätä kirjaa lukiessani. Kirjan voi lukea ilman että tuntisi yhtään saksalaista henkilökohtaisesti.

Tarjolla Räntäpäivän miittiin.

Olin tämän suhteen vähän epäluuloinen, mutta kun Hiirenkorva suositteli, nappasin Räntäpäivän miittipöydästä mukaani. Kiitos!