Vanhan äidin kuolema koskettaa rajusti hänen aikuisia lapsiaan Matiasta, Teijoa ja Tyttiä. Sureminen on kuitenkin vaikeaa, kun samalla mieleen nousevat lapsuuden vaikeat ja vaietut asiat. Liikkeelle lähtee tapahtumaketju, joka muuttaa jokaisen elämää. Teoksessa, jota voi pitää romaanina tai yhteen liittyvien kertomusten sarjana, valotetaan yhden perheen synkkää historiaa monesta eri näkökulmasta; siinä käsitellään surua, suremisen vaikeutta ja pahoja tekoja, joiden takana on kuitenkin aina rakkaus - ja varsinkin sen puute.

Gummerus 2005

Haapajärven kaupunginkirjaston poistokirja, heräteostos 9.7.2018 Pull Together -kätköilymegareissun yhteydessä :)

Kirja-arvio:
- Kaisa Kurikka / Turun Sanomat 3.1.2006: Uhrina koko elämän
http://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/arviot/1074091751/Uhrina+koko+elaman

Teräsahjon kirjan voi napata luettavakseen Crescendo-veistokselta! Osallistun kirjalla pippiksen Patsasvapautushaasteeseen 2018.

Hyviä lukuhetkiä kirjan löytäjälle!



* * * * *
Veistoksen esittely hamhelsinki.fi-sivuilla:

Vuonna 1968 käydyn kilpailun kansalaissodan uhrien muistomerkistä voitti Taisto Martiskainen (1943-1982) ehdotuksellaan Crescendo. Teoksen nimi on musiikkisanastoa ja tarkoittaa "voimistuen". Muutoin abstraktisti hahmotellun veistoksen aaltomaisista poimuista työntyy ihmispäitä. Ne yrittävät ikään kuin vapautua raskaan muodon vankilasta.

Hahmojen pyrkiessä irtautumaan puitteistaan niiden ilmeet vääntyvät tuskaisiin kouristuksiin. Yksilölliset piirteet ovat lähes täysin kadonneet ja synkeä monotonisuus saa aikaan melkeinpä painajaismaisen tunnelman. Teoksen ekspressionistisesti veistetyt muodot ja surrealistinen abstraktin kärsimyksen kuvaus luovat yhdessä voimakkaan tunnelman. Teokseen on veistetty Maiju Lassilan, Elmer Diktoniuksen ja Elvi Sinervon kirjoittamia muistolauseita. Lisäksi siinä on katkelma Kansainvälisestä ja etusivulla teksti: Punaisten puolella taistelleiden, kaatuneiden ja vankileireillä tuhoutuneiden naisten ja miesten muistolle. Takasivulla lukee: Kun kaikki tiet päättyvät täytyy ajatella.

Veistos paljastettiin 30.8.1970 ja se kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Teoksen materiaali on pronssia ja jalusta on punaista graniittia.