367 sivua

Takakansi:
Pyykkituvasta katoaa pienen tytön alushousut. Pian ensimmäinen tyttö kaapataan. Asialla on ammattilainen, joka ei jätä jälkiä, ei tapahtumapaikalle eikä uhreihin, jotka hän palauttaa saatuaan haluamansa. Peloista pahin tunkeutuu perheiden arkeen. Tyttöjen kaappaukset kylvävät kauhua ja päätyvät valtakunnanuutisiin, ja poliisia painostetaan ministeritasoa myöten.Porvoolainen ylikonstaapeli Antti Hautalehto toipuu vielä edellisestä rankasta tehtävästään kansainvälisen huumeliigan kätyrinä. Hän saa kuulla, että palkkamurhaajat ovat hänen perässään. Rikollisliigan pomo ei ole antanut anteeksi petturuutta ja miestensä kohtaloa. Antin ensimmäinen tapaus tutkinnanjohtajana ei ole helppo. Nykyisyys ei anna armoa. Menneisyydellä on pahuuden kasvot.

Musiikkitalon miittiin mukaan.
Lukuiloa!

Tämä oli toinen niistä kirjoista, jotka _itse_ valitsin pikkujoulumiitistä :D Pari Rönnbackaa lukenut ja ovat "ihan ok" :D

Jos jälleen kerran unohdan dialogin överiyden (kaikesta heitetään läppää, vaikka juuri on melkein kuoltu palkkamurhaajan käsissä. Sanoilla kikkaillaan, mitään ei voi sanoa "normaalisti" - ja sitten kuitenkin juuri palkkamurhaaja sanoo "helvetti kun harmittaa"...) niin ihmetellään vaikka sitä, että nykyteknologiasta huolimatta poliisit lähetetään Australiaan tutkimaan johtolankoja. Olisivat saaneet samat asiat selville vaikka sähköpostitse - nopeammin ja halvemmalla. Siinäkin dialogin tökkiminen tuli vastaan kohdassa, jossa suomalaiset ihmettelevät rattia, joka on "väärällä puolella" (eikö joku oikeesti tiedä, että Australiassa on samanpuoleinen liikenne kuin esim. Briteissä). Muuten ihan mukiinmenevä tarina.

Otan tämän mukaani Kulmakonditorian miittiin, jos vaikka sieltä löytyisi uusi lukija.

Loppiaismiitistä nappasin mukaani tämän sarjan ensimmäisen kirjan ja nyt kun vastaan tuli tämä sarjan toinen kirja, otin tämän mukaani - vaikka en ole edes vielä lukenut sitä ensimmäistä kirjaa... Kiitokset kirjasta!