Rakkauden tasavalta
by Carol Shields | Literature & Fiction | This book has not been rated.
ISBN: Global Overview for this book
ISBN: Global Overview for this book
Registered by Tarya of Tammela, Kanta-Häme / Egentliga Tavastland Finland on 7/21/2018
This Book is Currently in the Wild!
1 journaler for this copy...
Journal Entry 1 by Tarya from Tammela, Kanta-Häme / Egentliga Tavastland Finland on Saturday, July 21, 2018
Kansanperinteen tutkija Fay ja radio-ohjelman juontaja Tom elävät yksin eivätkä juuri usko uuteen ihmissuhteeseen. Mutta yllättäen he tapaavat ja mahdottomasta tulee mahdollista: tämä on rakkautta ensi silmäyksellä. Vaan miksi rakastaminen on niin niin monimutkaista?
Siitä huolimatta jokainen haluaa jonkun, jota rakastaa, ja joutua lumoavan onnen valtaan.
Englanninkielinen alkuteos: The Republic of Love (1992)
Suomentanut: Hanna Tarkka
Loisto-pokkari
Toinen painos
Otava 2003
Siitä huolimatta jokainen haluaa jonkun, jota rakastaa, ja joutua lumoavan onnen valtaan.
Englanninkielinen alkuteos: The Republic of Love (1992)
Suomentanut: Hanna Tarkka
Loisto-pokkari
Toinen painos
Otava 2003
Journal Entry 2 by Tarya at Taka-Töölö in Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland on Friday, August 10, 2018
Released 5 yrs ago (8/11/2018 UTC) at Taka-Töölö in Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland
WILD RELEASE NOTES:
Shieldsin kirjan voi napata luettavakseen Sibeliuksen puistossa sijaitsevalta Ilmatar ja sotka -veistokselta! Osallistun kirjalla pippiksen Patsasvapautushaasteeseen 2018.
Hyviä lukuhetkiä kirjan löytäjälle!
Veistoksen esittely hamhelsinki.fi-sivuilla:
Leo ja Regina Wainstainin säätiö järjesti vuonna 1939 kilpailun, jolla haettiin Helsinkiin Kalevala-aiheista veistosta. Aarre Aaltonen (1889-1980) voitti kilpailun ehdotuksellaan Ilmatar ja sotka, ja pronssinen veistos päätettiin sijoittaa nykyiseen Sibeliuspuistoon. Veistos paljastettiin vuonna 1946.
Veistoksen aihe on Kalevalan luomismyytistä. Ilmatar ilman henki on tullut raskaaksi myrskystä ja merestä ja odottaa Väinämöistä. Odottava Ilmatar kelluu meren aalloilla 700 vuotta kunnes sotka asettuu luodoksi luulemalleen Ilmattaren polvelle, munii 7 munaa ja alkaa hautoa. Haudonnasta syntyvä kuumuus saa Ilmattaren ravistamaan polveaan, jolloin munat vierähtävät rikki ja niistä syntyvät maailman elementit maa, taivas, aurinko, kuu jne. Aaltosen tekemä veistos on kiinnostava yhdistelmä kansainvälistä art deco -henkistä muotoajattelua ja kansallista eeppistä aihetta. Veistoksen hahmo tuo helposti mieleen myös klassisen mytologian Leda ja Joutsen -aiheen tulkinnat maalaus- ja veistotaiteessa.
Veistoksen jalusta on Vehmaan punaista graniittia. Jalustaan on kaiverrettu lainaukset Kalevalan ensimmäisestä, Ilmatarta ja sotkaa kuvaavasta runosta.
Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin.
Hyviä lukuhetkiä kirjan löytäjälle!
Veistoksen esittely hamhelsinki.fi-sivuilla:
Leo ja Regina Wainstainin säätiö järjesti vuonna 1939 kilpailun, jolla haettiin Helsinkiin Kalevala-aiheista veistosta. Aarre Aaltonen (1889-1980) voitti kilpailun ehdotuksellaan Ilmatar ja sotka, ja pronssinen veistos päätettiin sijoittaa nykyiseen Sibeliuspuistoon. Veistos paljastettiin vuonna 1946.
Veistoksen aihe on Kalevalan luomismyytistä. Ilmatar ilman henki on tullut raskaaksi myrskystä ja merestä ja odottaa Väinämöistä. Odottava Ilmatar kelluu meren aalloilla 700 vuotta kunnes sotka asettuu luodoksi luulemalleen Ilmattaren polvelle, munii 7 munaa ja alkaa hautoa. Haudonnasta syntyvä kuumuus saa Ilmattaren ravistamaan polveaan, jolloin munat vierähtävät rikki ja niistä syntyvät maailman elementit maa, taivas, aurinko, kuu jne. Aaltosen tekemä veistos on kiinnostava yhdistelmä kansainvälistä art deco -henkistä muotoajattelua ja kansallista eeppistä aihetta. Veistoksen hahmo tuo helposti mieleen myös klassisen mytologian Leda ja Joutsen -aiheen tulkinnat maalaus- ja veistotaiteessa.
Veistoksen jalusta on Vehmaan punaista graniittia. Jalustaan on kaiverrettu lainaukset Kalevalan ensimmäisestä, Ilmatarta ja sotkaa kuvaavasta runosta.
Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin.