Kirkkaus
5 journalers for this copy...
Takakannesta:
"Janetin koti on meren rannalla. Häneltä on kuollut hukkumalla kaksi sisarta, ja meren syvyyksiin hän olisi valmis itsekin uppoamaan silloin kun kirkuvanpunaisen tukan hunnuttama pää täyttyy häiritsevistä ajatuksista. Mutta kun hän saa eteensä kirjoituskoneen tai muistikirjan, kaikki muuttuu: maailmasta tulee hetkeksi kaunis ja ymmärrettävä.
Riitta Jalosen kahdestoista romaani Kirkkaus piirtää lumoavan kuvan uusiseelantilaisesta Janet Framesta, herkkävaistoisesta poikkeusyksilöstä, jota hoidettiin aiheetta vuosikausia psykiatrisessa sairaalassa skitsofreenikkona mutta joka nousi myöhemmin romaaneillaan maailmanmaineeseen. Samalla se on osoitus taiteen voimasta, siitä kuinka kieli ja sanat voivat pelastaa ihmisen elämälle."
"Janetin koti on meren rannalla. Häneltä on kuollut hukkumalla kaksi sisarta, ja meren syvyyksiin hän olisi valmis itsekin uppoamaan silloin kun kirkuvanpunaisen tukan hunnuttama pää täyttyy häiritsevistä ajatuksista. Mutta kun hän saa eteensä kirjoituskoneen tai muistikirjan, kaikki muuttuu: maailmasta tulee hetkeksi kaunis ja ymmärrettävä.
Riitta Jalosen kahdestoista romaani Kirkkaus piirtää lumoavan kuvan uusiseelantilaisesta Janet Framesta, herkkävaistoisesta poikkeusyksilöstä, jota hoidettiin aiheetta vuosikausia psykiatrisessa sairaalassa skitsofreenikkona mutta joka nousi myöhemmin romaaneillaan maailmanmaineeseen. Samalla se on osoitus taiteen voimasta, siitä kuinka kieli ja sanat voivat pelastaa ihmisen elämälle."
Sain juuri luettua tämän kirjan loppuun ja harmittaa, että en sittenkään pitänyt tästä niin paljon kuin ajattelin pitäväni. Aihe on mielenkiintoinen, joten odotin kirjalta paljon (myös aiemmin lukemieni arvostelujen perusteella)! Jostain syystä minulla oli vaikeuksia keskittyä tarinaan. Olisi varmaan ollut parempi, jos olisin pystynyt lukemaan kirjan kerralla alusta loppuun, niin olisin pysynyt tarinassa paremmin mukana. En kuitenkaan kadu tämän lukemista, sillä sain tästä sen verran irti, että kuitenkin kiinnostuin Janet Framen kirjoista sekä hänestä tehdystä elokuvasta (sen aion katsoa, jos se jostain löytyy).
Journal Entry 3 by Flower78 at Helsinki, Finland, Bookcrossing Meetup -- Controlled Releases on Saturday, November 9, 2019
Released 4 yrs ago (11/12/2019 UTC) at Helsinki, Finland, Bookcrossing Meetup -- Controlled Releases
CONTROLLED RELEASE NOTES:
Tarjolle pks-vakiomiittiin.
Jippii, Jalosta! Olen tuskaillut, etten voi osallistua tämän kuun kirjailijahaasteeseen, kun ei hyllyssä ollut yhtään lukematonta Jalosta enkä ole mistään kierrätyshyllystäkään löytänyt. Kiitos siis pelastuksesta, Flower78! :)
Taattua Jalosta, upeasti kerrottua, kuulaasti kirjoitettua. Olen nähnyt Framesta kertovan elokuvan vuosia sitten, mutta nyt tekee mieli katsoa se uudelleen. Ja tietysti kaivaa jostain käsiin myös kirjailijan omat teokset.
Tämä lykättiin käteeni pikkujoulumiitissä ;p
Onneksi tämä lykättiin käteeni pikkujoulumiitissä!
Aloin lukea vain siksi, että päähenkilö on uusiseelantilainen (kiehtova maa, jossa on minun kaimakaupunkini Katikati). Osittain maahaastetta varten. Normaalisti en tällaista runollista ja erikoisen lennokasta kieltä jaksa lukea, mutta tämä piti jostain syystä otteessaan. Tätä lukiessa ei sopinut hyppiä. Veljen hirttämät kissanpennut olivat vähän liikaa - varsinkin sillä myöhemmällä kerralla, kun siitä muistutettiin lukijaa julmasti yhtäkkiä. Pitkään odotin jotain diagnoosia, sillä ei kukaan huvikseen käy psykiatrisessa sairaalassa. Odotin myös sen takia, että Janetilla oli harvinaisen "vilkas mielikuvitus". Hän on kyllä ollut varsin mielenkiintoinen henkilö.
Vasta lopussa itselleni selvisi, että Janet Frame on oikea henkilö, joka on julkaissut oikeita kirjoja! Täytynee etsiä käsiin jokin hänen teoksensa.
Aloin lukea vain siksi, että päähenkilö on uusiseelantilainen (kiehtova maa, jossa on minun kaimakaupunkini Katikati). Osittain maahaastetta varten. Normaalisti en tällaista runollista ja erikoisen lennokasta kieltä jaksa lukea, mutta tämä piti jostain syystä otteessaan. Tätä lukiessa ei sopinut hyppiä. Veljen hirttämät kissanpennut olivat vähän liikaa - varsinkin sillä myöhemmällä kerralla, kun siitä muistutettiin lukijaa julmasti yhtäkkiä. Pitkään odotin jotain diagnoosia, sillä ei kukaan huvikseen käy psykiatrisessa sairaalassa. Odotin myös sen takia, että Janetilla oli harvinaisen "vilkas mielikuvitus". Hän on kyllä ollut varsin mielenkiintoinen henkilö.
Vasta lopussa itselleni selvisi, että Janet Frame on oikea henkilö, joka on julkaissut oikeita kirjoja! Täytynee etsiä käsiin jokin hänen teoksensa.
Jospa minäkin kerran yllätän Taryan kirjalla, eikä aina vaan toisinpäin :D Tämä Taryalle ihan vaan siksi, kun sijoittuu enimmäkseen Uuteen Seelantiin <3
Journal Entry 9 by Tarya at Tammela, Kanta-Häme / Egentliga Tavastland Finland on Sunday, November 15, 2020
Äitini kävi hakemassa SmartPost-paketin tässä illalla, oma vointini kun on mitä on :( Ilmoitus paketin saapumisesta tuli eilen ja olisihan sillä ollut säilytysaikaa vielä reilusti, mutta jotenkin tuli kiire, kun tiesin paketissa olevan tulossa Brunbergin laktoositonta pistaasimaitosuklaata :D Muu sisältö olikin sitten yllätystä, mukaan lukien tämä kirja, josta en ollut ennen kuullutkaan, en siis myöskään Janet Framesta. Pikagooglailulla selvisi, että Frame syntyi ja kuoli Dunedinissa - kaupungissa, jossa vietin muutamia päiviä jälkimmäisellä Uuden-Seelannin reissullani! Harmi, ettei mitään Framen tuotannosta ole suomennettu, se saattaisi tämän kirjan jälkeen kiinnostaa.
Kiitokset mielenkiintoisesta ylläristä!
Kiitokset mielenkiintoisesta ylläristä!
Journal Entry 10 by Tarya at Forssa, Kanta-Häme / Egentliga Tavastland Finland on Saturday, March 27, 2021
Luin Kirkkauden loppuun eilen. Lukeminen ja keskittyminen kyllä kärsi siitä, että luin kirjaa monena päivänä ja useimmiten aika vähän - eron huomasi, kun yhdessä vaiheessa luin reilut 150 sivua kerralla. Mielenkiintoinen kirja mielenkiintoisesta ihmisestä, miksi ihmeessä Framen kirjoja ei ole suomennettu?
Framen mukana oli kiva matkata tutuissa maisemissa, kahdella Uuden-Seelannin reissullani olen käynyt kirjan paikoista niin Christchurchissa, Aucklandissa, Wellingtonissa kuin Dunedinissa. Hyvin todennäköisesti olen käynyt myös Oamarussa! Bussireittini kohti Invergargilliä ja Stewartin saarta kulki Oamarun kautta ja olisiko ollut niin, että juuri siinä pidimme kahvi- ja wc-tauon. Siitä(kin) reissusta on jo 10 vuotta..
Avuttoman oloisiin kiivilintuihin ihastuin, näin niitä paitsi eläintarhassa, myös kiiviretkellä merenrantaan. Kirjassa mainittu inkivääri pahoinvointiin tuli tutuksi, apteekeissa ei myyty matkapahoinvointiin muuta kuin inkivääriä ja rannekkeita :O Kyllä ei laivamatkalla Stewartin saarelle, Tyynenmeren ja Intian valtameren välisen salmen myrskyissä millään inkiväärillä mitään tee! Suomesta kannattaa ostaa mukaan kunnolliset matkapahoinvointilääkkeet. Minulla ei sellaisia ollut, koska tarkoitukseni oli matkustaa lentokoneen lisäksi vain junalla. No, Suomesta lähtöpäivänäni Christchurch koki pahimman maanjäristyksen koskaan ja kaupunki suljettiin muilta kuin pelastustyöntekijöitä. Minulla oli ollut majoitusvaraus Christchurchiin ensimmäiseksi viikoksi ja sitten aioin junamatkailla pohjoiseen päin. Rautatieaseman ja radan vaurioista ei ollut tietoa, mutta eipä koko kaupunkiin päässyt. Jäin yöksi lentokentälle (joka oli avattu pelastustyöntekijöiden takia vähän ennen kuin saapunut sinne Sydneystä) ja otin aamulla ensimmäisen mahdollisen bussin - kohti etelää. Onneksi lentokentän matkailuinfon aukioloaikaa oli jatkettu klo 01 saakka, niin sain sieltä uuden matkasuunnitelman.
Ai juu, pieni nillitys tästä: "Hän halusi ryvetä toisten kohtaloissa.." 'Rypeä' lienee oikein ;)
Osallistun kirjalla BC Helmet 2021 -lukuhaasteeseen (kohta 45: kirjan on kirjoittanut pohjoismainen kirjailija).
Framen mukana oli kiva matkata tutuissa maisemissa, kahdella Uuden-Seelannin reissullani olen käynyt kirjan paikoista niin Christchurchissa, Aucklandissa, Wellingtonissa kuin Dunedinissa. Hyvin todennäköisesti olen käynyt myös Oamarussa! Bussireittini kohti Invergargilliä ja Stewartin saarta kulki Oamarun kautta ja olisiko ollut niin, että juuri siinä pidimme kahvi- ja wc-tauon. Siitä(kin) reissusta on jo 10 vuotta..
Avuttoman oloisiin kiivilintuihin ihastuin, näin niitä paitsi eläintarhassa, myös kiiviretkellä merenrantaan. Kirjassa mainittu inkivääri pahoinvointiin tuli tutuksi, apteekeissa ei myyty matkapahoinvointiin muuta kuin inkivääriä ja rannekkeita :O Kyllä ei laivamatkalla Stewartin saarelle, Tyynenmeren ja Intian valtameren välisen salmen myrskyissä millään inkiväärillä mitään tee! Suomesta kannattaa ostaa mukaan kunnolliset matkapahoinvointilääkkeet. Minulla ei sellaisia ollut, koska tarkoitukseni oli matkustaa lentokoneen lisäksi vain junalla. No, Suomesta lähtöpäivänäni Christchurch koki pahimman maanjäristyksen koskaan ja kaupunki suljettiin muilta kuin pelastustyöntekijöitä. Minulla oli ollut majoitusvaraus Christchurchiin ensimmäiseksi viikoksi ja sitten aioin junamatkailla pohjoiseen päin. Rautatieaseman ja radan vaurioista ei ollut tietoa, mutta eipä koko kaupunkiin päässyt. Jäin yöksi lentokentälle (joka oli avattu pelastustyöntekijöiden takia vähän ennen kuin saapunut sinne Sydneystä) ja otin aamulla ensimmäisen mahdollisen bussin - kohti etelää. Onneksi lentokentän matkailuinfon aukioloaikaa oli jatkettu klo 01 saakka, niin sain sieltä uuden matkasuunnitelman.
Ai juu, pieni nillitys tästä: "Hän halusi ryvetä toisten kohtaloissa.." 'Rypeä' lienee oikein ;)
Osallistun kirjalla BC Helmet 2021 -lukuhaasteeseen (kohta 45: kirjan on kirjoittanut pohjoismainen kirjailija).
Journal Entry 11 by Tarya at Forssa, Kanta-Häme / Egentliga Tavastland Finland on Tuesday, April 20, 2021
Kiitos palkinnosta! Tutustuin Riitta Jaloseen Kuukauden kirjailija haasteen yhteydessä. Tätä kirjaa en silloin kuitenkaan lukenut. Hienoa päästä lukemaan lisää hänen tuotantoaan.