Vuosia sitten jonkun kirjakaupan alennusmyynnistä ostettu.

Takakannesta:

"Jo lapsen syntymän hetki on täynnä ennusmerkkejä: pieni Peggy, yksi ”soihduista”, näkee kuinka jokin musta yrittää nielaista vauvan.

Alvin Junior syntyy 1800-luvun Amerikkaan, outoon maailmaan jossa loitsut, ennaltanäkeminen, lukujen lukeminen ja kaivonkatsomiset ovat arkipäivää. Seitsemännen pojan seitsemäntenä poikana hän saa haltuunsa mahtavat voimat, kyvyn nähdä sellaista mitä muut eivät näe.
Erikoisen syntymälahjansa vuoksi Alvin ei ole turvassa edes kotonaan; jokin nimetön paha yrittää lakkaamatta tuhota hänet. Vaikka kaikki näyttävät pitävän poikaa silmällä – kuin hänen kasvattamisensa olisi koko kylän yhteinen hanke – hänen ympärillään tapahtuu jatkuvasti onnettomuuksia. Mutta hän uhmaa luonnonlakeja, hän selviää kuin ihmeen kaupalla ehjin nahoin haavereista, jotka olisivat tavalliselle lapselle kuolemaksi. Vääjäämättä Alvin kasvaa kohti suurta ja merkillistä tulevaisuuttaan!"

Hyllystä löytyvät myös:
Punainen profeetta

Aloin nyt sitten vihdoin lukea tätä, kun laitoin kirjan Sikasäkkiin ja se sieltä napattiin. Muutama luku luettu ja täytyy sanoa, että tämä tuli nyt otettua ihan väärään väliin. Edellisessä lukemassani kirjassa hukkui nuori mies ja tässäkin samantyyppinen tapaus on heti alussa. Henkilökohtaiseksi asian tekee se, että suvussani sattui nuoren miehen kuolemaan johtanut onnettomuus viime syyskuussa, joten nyt ei jaksaisi yhtään enää nuorten miesten kuolemia. Ahdistaa sen verran, että tämä saattaa jäädä kesken, vaikka tässä olisi ainakin kaksosten osalta kirja, joka kelpaisi Helmet-haasteeseen. No, katsotaan nyt. Ehkä luen tähän väliin jotain muuta ja kokeilen vielä, jos pääsisin sitten tämän kanssa alusta eteenpäin.

Jätin tämän nyt sitten kesken. Fantasia ei muutenkaan oikein ole minun genreni.

Toivottavasti seuraava lukija tykkää tästä. :)

Kiitos kovasti kirjasta Minkula ja osanotot suruusi. Se on inhottavaa, jos kirja, jota yleensä käytetään todellisen maailman pakokeinona, muistuttaa siitä pahimmilla tavoilla.
Olen ollut nuorempana suuri fantasian lukija, mutta hyvää fantasiaa löytää yhä harvemmin. Hassua tosin on, että kaikkien aikojen lempifantasiani, Septimus Heap -sarja, kertoo myös seitsemännen pojan seitsemmänestä pojasta jolla on maagisia kykyjä. Ei siis niin ainutlaatuinen idea kuin voisi ajatella. :D Nytpähän voin vertailla kumpi on parempi.