Alkuteos: The Dead in Their Vaulted Arches
Suomentaja: Maija Heikinheimo
336 sivua

11-vuotias kemisti ja harrastelijasalapoliisi Flavia de Luce on perheensä kanssa rautatieasemalla odottamassa vuosia sitten kadonneen äitinsä Harrietin paluuta.

Mutta juuri kun juna on saapumassa piskuiseen Bishop’s Laceyn kylään, Flavian luo tulee pitkä muukalainen, joka kuiskaa kryptisen viestin hänen korvaansa. Vain hetkeä myöhemmin mies heittää henkensä, kun joku asemalle kerääntyneestä väkijoukosta työntää hänet junan alle.

Kotona Buckshaw’ssa, de Lucen suvun kovaa vauhtia rapistuvassa kartanossa, Flavia saa taas laittaa kaikki etsivänkykynsä testiin. Ullakolta löytyvä vanha filminauha lennättää hänet kohti uusia johtolankoja, joita seuraamalla Flavia saa lopulta selville de Lucen klaanin tarkimmin varjellut salaisuudet. Kuka olisi arvannut, että niihin kytkeytyy itse Winston Churchill!

No jopas oli uskomaton tarina! Vaan niin mukavaa luettavaa kuitenkin. Muutamiin aiemmin epäselviin asioihin tuli suorastaan mielikuvituksellista selvyyttä.
Saapa sitten nähdä miten Flavian koulu sujuu uudessa paikassa sarjan seuraavassa osassa.

Toivelistakirja miittiin mukaan.
Ole hyvä, Tarya!
Lukuiloa!

Sain kirjan toissapäivän Factory-miitissä ja vaikka kesken ovat muun muassa Kati Hiekkapellon Tumma (hyvä!) ja Katja Ketun Hitsaaja (semikiinnostava tässä vaiheessa kirjaa), Flavia kiilasi vauhdikkaasti ohi :D Tämä on todennäköisesti viimeinen suomenkielinen Flavia, jonka luen, ja siksi siitä voisi nautiskella pidempään - jos pystyisi. Kyllä en kuvitellutkaan pystyväni :D

Sarjan kahdeksas kirja on jo suomennettu, mutta sen pokkariversio ilmestyy vasta elokuussa (ja kovakantinen maksaa aivan liikaa), joten tilasin verkkokaupasta alkuteoksen Thrice the Brinded Cat Hath Mew'd pokkarina. Sarjan yhdeksäs, The Grave's a Fine and Private Place, ilmestyy suomeksi vasta syyskuussa, ja siksi siis tämän jälkeen on aika lailla pakko siirtyä lukemaan alkuteoksia..

Isot kiitokset kirjasta, Annelis!

Niistä (tulevista) englanninkielisistä Flavioista vielä sen verran, että aluksi ajattelin kyllä etenkin kemian termien menevän yli ymmärryksen (en käytä sanakirjaa lukiessani). Mutta toisaalta, aika vieraita ne termit ovat suomeksikin, tässä kirjassa mainitaan esimerkiksi kokarboksylaasihydrokloridi :D Sanan osiin purkamalla toki tajuaa aineen koostumuksen, mutta silti :P

Kuva on eiliseltä, kun olin varhaisella aamukahvilla Sörnäisissä Flavian kanssa :) Nyt olen kirjassa sivulla 145/336.

Luin tämän loppuun mökillä jo viikko sitten - ja tykkäsin, tietysti :D Vaikka näinkin pitkään sarjaan tulee väistämättä jonkin verran toistoa, mielikuvituksen puutteesta tätä kirjailijaa ei voi syyttää! Pidän myös Bradleyn tavasta ujuttaa kirjoihinsa kirjallisuusviittauksia (tässä ainakin Kolea talo) ja taidettiinpa tässäkin kirjassa mainita Punch ja Judy :) Pinkertonin etsivätoimistokin mainittiin (mottoineen!) ja asiahan piti sitten googlata: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pinkertonin_etsiv%C3%A4toimisto

Buckshaw on sarjan tapahtumapaikkana lumoava ja nyt pidän kartanosta vielä enemmän, kun siellä kerran on syreenipensaita <3

Bradley on tehnyt Flaviasta kerrassaan mainion tapauksen, tässä tämän 11-vuotiaan ajatuksia:
"Kirkkoherra oli minulle rakas, mutta hän oli hirvittävän naiivi, ja toisinaan minusta tuntui, että tietyistä elämän ja kuoleman osa-alueista hän ei käsittänyt yhtään mitään.

Kemia opettaa mätänemisestä kaiken, ja hätkähtäen tajusin, että olin oppinut bunsenpolttimen alttarilla enemmän kuin kaikilla kilpailevilla alttareilla yhteensä.

Paitsi sielusta en tietenkään ollut oppinut. Sielunasioita voi opiskella vain elävässä ihmisruumiissa, eli se on suunnilleen yhtä hankalaa kuin meksikolaisen hyppivän pavun sielunliikkeiden tutkiminen.

Kuollut ruumis ei opeta meille sielusta mitään, niin olin päätellyt kohdattuani henkilökohtaisesti useamman vainajan."

Martionahka taisi olla minulle uusi sana ja sitten piti jälleen ihmetellä saarivaltion perintöoikeutta koskevia lakeja. Jotenkin on edelleen vaikea muistaa, ettei lapsi peri omia vanhempiaan, ellei testamenttia ole tehty, ja ettei maassa tunneta/tunnusteta rintaperillisen oikeuksia.

Koska en ole lukenut Flavia-kirjoja järjestyksessä vaan ennen tätä sarjan kuutosta olin jo lukenut seiskan ja nyt meneillään on sarjan kahdeksas kirja, kiinnitin oitis huomiota, että tässä osassa mainittiin fasaanipaistileivät ensimmäisen kerran ;) Odottakaahan vain! :D

Kirjan jatkosuunta on vielä avoinna. Äitini piti sarjan aloituksesta mutta sanoi TBR-pinon olevan niin suuri, ettei näitä tarvitse jemmata häntä varten. Odotellaan siis tiedotusta Porvoosta päin ts. meneekö tämä sinne vai suoraan Raaheen :)

Edit: Hups, perinteinen nillitysosio meinasi vallan unohtua! :P Vaikka tämän kirjan takakannessa taivutetaan vihdoin ensimmäistä kertaa "Buckshaw'ssa", itse kirjassa sama vanha meno jatkuu. Tässä kopio aiemmin lukemani kirjan journaalista:
"Suomennoksessa ärsytti jälleen englanninkielisten sanojen eli lähinnä Buckshaw'n kartanon taivuttaminen. Viimeksi kirjoitin näin:
"Kääntäjä saa kyllä pyyhkeitä erisnimien taivutuksesta. Hänen pitäisi tietää, miten (Sally) Straw ja Buckshaw äännetään, joten sanoja ei taivuteta "Strawin", "Buckshawin" ja "Buckshawissa" vaan Straw'n, Buckshaw'n ja Buckshaw'ssa."

Edit 12.8.2018: Tämän merkinnän kuvassa: kirja ja syreenit mökillämme 27.5.2018 :)

Mukaan Ateneumin kahvilan vakiomiittiin ja lukulainaan Delennalle. Sen jälkeen kirja suuntaa sitten Raaheen :) Kiitokset Haapajärven megareissusta!!

Siis herraMUNJEE!

Tämä kirja alkoi ehkä hieman sekavasti ja "laiskasti". En tiennyt oliko henkilö elossa vai ei, kunnes saapui juna-asemalle. Toisekseen Flavia tuntui alussa keskittyvän vain yhteen todella yliampuvaan asiaan. MUTTA!

Sitten lähtikin kirjailijalla niin sanotusti lapasesta, hyvällä tavalla! Jestas! Kyllä tykkäsin kybällä! Tapahtui paljon ja nopeasti ja ylläreitä oli joka nurkan takana!

Jos Keskimmäinen Tehotyttö saisi vain aikaiseksi lukea sen ekan osan, niin tietäisin kuinka nopsaan tämä lähtee Raaheen...

Ja sitten taavinalle huomisessa Dixi-miitissä :) Hyvää matkaa Bishop's Laceyyn!

Kiitos kirjasta, minulla on tämä sarja vielä aivan aloittamatta...

Kiitos kirjasta, minulla on tämä sarja vielä aivan aloittamatta...