Antikvariaatissa työskentelevä, vain edesmenneiden kirjailijoiden kirjoja lukeva ja unohdettujen kirjailijoiden elämäkertoja harrastuksekseen kirjoittava Margaret Lea saa tunnetulta kirjailijalta Vida Winteriltä kutsun tulla kirjoittamaan hänen elämäkertansa, joka olisi vihdoin totuus kaikkien hänen aiemmin keksimiensä elämäntarinoiden sijasta.
Vanhan kirjailijan tarina Angelfieldin suvusta ja erityisesti kaksostytöistä Adelinesta ja Emmelinestä alkaa kiehtoa Margaretia, ja hän lähtee tutkimaan Angelfieldin kartanon raunioita ja selvittelemään menneisyyden henkilöiden salaisuuksia. Tutkimukset osoittautuvat Margaretille myös matkaksi hänen omiin perhesalaisuuksiinsa.

Pidän kirjasta paljon. Angelfieldin asukkaiden salaisuuksien täyttämä ja traaginen tarina vie tosin mukanaan niin, että Margaret itse tahtoo luisua kirjassa täysin sivuosaan. Välillä ei malttaisi ollenkaan lukea hänen osuuksiaan, vaan päästä jo takaisin Vida Winterin kertomukseen! Mutta oma tarinansa Margaretillakin on, ja kirja kannattaakin ehdottomasti lukea kokonaan, vaikka kärsivällisyys joutuisi välillä koetukselle. Kiehtovien henkilöittensä ja hiljalleen aukeavien mysteeriensä ohella kirjassa puhutaan rakkaudesta kirjoihin, kirjailijoista, puutarhasta ja kissasta - kaikki lempiaiheitani, mikä lisää kirjan kiinnostavuutta.

Englanninkielisestä alkuteoksesta The Thirteenth Tale suomentanut Salme Moksunen. Löysin tämän kirjan Tampereen yliopiston päärakennuksen kirjanvaihtohyllystä.

Aulan bookcrossing-pöydälle.

Sampolan aulasta napattu tänään mukaan, kiitos Kemppu!