Olen sivulla 82 menossa. Tullut tämä, joskus ostettua. Nyt päätös pian lukea.

Yllättävää kyllä tykkäsin tästä. Alkuun olin kyllä melko skeptinen tämän kirjan suhteen, mutta kun jatkoin lukemista niin pääsin tarinaan sisälle ja aloin jopa tykätä kirjasta.

Hyvä, että sain luettua tämänkin kirjahyllyssä kauan olleen kirjan.

Kiitos toivelistakirjasta!

Takakannesta: "Hurmaava ja hauska kirja -mahtava tarina, jota ei voi lopettaa kesken."

Voi jessus, että teki mieli lopettaa jo ensisivuilla koko kirjan lukeminen. Masokisti minussa kuitenkin nosti päätään. "Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön."
Mietin, miksi olin tämän toivelistalleni laittanut.
Tietysti kiehtoi tarina, joka nivoutuu kennelin ympärille.
Tarina oli lapsellinen. Rachel perii kennelin ja tutustuu tietysti myös uusiin ihmisiin ja ehtii tehdä vaikka mitä lyhyessä ajassa.
Rivien välistä paistaa naiivi opetuksellinen teksti koirien hoidosta ja kouluttamisesta. Lisäksi päähenkilöitä verrataan useaan otteeseen näyttelijöihin, kuten Colin Firth..ja ketä niitä muita olikaan romanttisessa leffoissa..
Pinnallisesti paistaa myös ihannointi tiettyjä vaatemerkkejä kohtaan.
Rachel ei ole aluksi koiraihminen yhtään ja hupsista -äkkiä tämä entinen megaluokan pr-nainen menettää sydämensä koirille ja toimii kuin vanha tekijä.
Voisin vuolaasti luetella muitakin ärsytyksiä, mutta antaa olla.
Plussana kirjalle mainittakoon, että lukiessa pystyy hyvin miettimään muita asioita putoamatta yhtään kärryiltä.
Ja tiedänpä nyt, ettei minun tarvitse vaivautua lukemaan enempää Dillonin kirjoja.

Kirja vapautuu tänään etsimään uusia lukijoita Pukstaavin kahvilan bc-hyllyyn.

No niin, löytyi siivotessa pino kirjoja, joiden JE:t jääneet tekemättä, pahoittelut. Mutta, kirja on siis hallussani odottaen lukemista.