Kaksi minuuttiseni jatkuu lapsen pestessä hampaita. Tämä oli helpompi kuin edellinen runokirja jonka luin mutta haastavaa luettavaa itselleni. Ihan uutta minulle myös että Suomen Palloliiton entinen pääsihteeri rustailee tällaisia.

Alelle.

Kiitos Niksu! Luin tämän hetimiten. Ensin oli olo, että ei hemmetti, en oikein osaa kuvitella tuota äijää runoilijana. Sitten mietin, että hei, täähän oli hyvä. Kohta ajattelin, että liian imelää äijärunoksi ja lopuksi totesin, että tulihan se pakollinen kuolemaosiokin sieltä. Kovin pirstaleinen loppusaldo tästä jäi, mutta helppolukuinen runokirjaksi.

Kiitos siis Niksu nopeasta lukukokemuksesta, valtaisasta kirjapinosta ja ennen kaikkea käynnistä!

Pikaisen kahvittelun ohella Ale lykkäsi pöytään kasan kirjoja jotka sitten lähtivät miun matkassa Kuopioon. Runokirjoista ei ole kauheammin kokemusta mutta tämän kerkisin lukaista paluumatkalla junassa. Selkeää ja nopeaa luettavaa, pari runoa jopa osui ja upposi.

Taidan viedä huomenna Kuopion miittiin tarjolle.

Nappasin tän miitissä mukaani.

Hmmm... Mitähän tästä osais sanoa, kun oon lukenu runoja niin vähän.

Takakannen perusteella en tosiaan ois osannu kuvitella, et runot on tälläsiä. :D
Runot oli kivan nopee lukusia, ehkä vähän imeliä välillä.