Justine Dalvik on rikas perijätär, joka asustaa yksin kivitaloa järven rannalla. Hänellä on vain vähän ystäviä ja nämäkin ystävät näyttävät salaperäisesti katoavan tai kuolevan.

Hyvää yötä, rakkaani sai Ruotsin Dekkariakatemian palkinnon vuoden -98 parhaana rikosromaanina. Se on ensimmäinen Inger Frimanssonilta suomennettu teos.

Kirja on kirjaston poisto, jonka nappasin Kalkun Pubin vaihtokirjahyllystä Tampereelta. Rekisteröin sen BC-kirjaksi. Luin kirjan aika nopeasti, helppolukuista viihdettä.

Kirja vapautuu tänään Lola Robinille. Mukavia lukuhetkiä.

Kiitoksia!

Tämä kirja todisti nyt vielä enemmän, kuinka huono "kakkososa" Varjo vedessä oli. Tämä kirja oli meinaan erittäin hyvin kirjoitettu ja otteessaan pitävä. Luin sen melkein yhdeltä istumalta loppuun ja uppouduin tarinaan niin syvälle, että teki pahaa nousta ylös.

Vaikka loppu vähän lässähtikin, Justinen elämää oli mielenkiintoista seurata noinkin läheltä ja sympatiaa virtasi, vaikka en hyväksynytkään hänen jokaista tekoaan. Ymmärsin ne, mutten hyväksynyt.

Kirjan hahmot olivat minulle ennestään tuttuja ja tiesin kyllä mitä tarinassa tapahtuu, mutta se ei haitannut. Olisin voinut lukea kirjaa tällä kertaa muutaman sivun pidempäänkin, Frimansson onnistui todistamaan, että hän on taitava ja mielikuvitusrikas kirjailija. Muita teoksia en silti aio haalia. Varjo vedessä oli liikaa pettymystä yhdelle kirjailijalle. Mutta Hyvää yötä, rakkaani pelasti paljon.

Kiitos Outa sinulle tästä lukukokemuksesta, kirja jatkaa eteenpäin seuraavalle.

Kirja lähtee ensimmäisen kuriirin mukaan kohti uutta lukijaa. Kiitokset kaikille kuriireille ja lukuiloa!

Kuulin kirjan tehneet kiertomatkan Tampereelta Helsingin ja Joensuun kautta Kuopioon. Kiitos kaikille kuriireille!

Kirja on Huhtikuun kirja-arvonnan palkinto.

Kiitos hyllyntyhjennysavusta!

Lukupinoon.
*
Luettu 30.9.2019
Karmaiseva tarina, mutta vaikea oli laskea kirjaa käsistään. Sujuvaa ja mukaansatempaavaa tekstiä siis.

BC - tapaamisessa uudelle lukijalle.

Kirja on nyt minun hyllyssäni.

Muistaakseni olen joskus lukenut Inger Frimanssonilta jotain parempaakin, mutta voi olla että sekoitan hänet nyt johonkin toiseen dekkarikirjailijaan. Päähenkilö-psykopaatille elämä oli helppoa, kun kaikki hankalat ihmiset noin vain katosivat... ihmettelihän tuota poliisikin, muttei tainnut saada rikollista kiinni.

Kirja etsi seuraavaa lukijaa Kuopion miitistä tänään, muttei tätä kukaan napannut, joten jää vapautettavaksi jonnekin muualle Kuopioon lähiaikoina.